Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​​

Onko tulevaisuudessa jätevettä?

Paula Bergqvist | 8.5.2014

​Metallien käyttö lisääntyy, mutta uusia ei saada tulevaisuuden kaivoksista riittävästi. Samalla puhtaan veden saatavuus maailmalla heikkenee. Yhden ongelman ratkaisusta voi olla apua muihinkin ongelmiin.

Mistä saadaan kuparia vuonna 2030, kun sitä ei enää löydy riittävästi kaivoksista? Miten saadaan veden sisältämä energia hyödynnettyä? Entä haitta-aineet? 

Katseet kääntyvät jätevesiin, joissa piilee käyttämättömiä liiketoimintamahdollisuuksia. 

- Suomen runsaista vesivarannoista huolimatta veteen on syytä kiinnittää meilläkin huomiota. Esimerkiksi energiantuotannossa kuluu paljon vettä jäähdyttämiseen, toteaa VTT:n johtava tutkija Mona Arnold

VTT:n tutkijoille jätevesi on yksi mahdollinen mineraalilähde. 

– Kehitämme menetelmiä niiden tehokkaaseen ja kannattavaan talteenottoon, Arnold kertoo.

Arnoldin mukaan ajattelutapaa pitäisi muuttaa niin, että kaatopaikat ja puhdistamot nähtäisiin mahdollisina raaka-aineiden ja energian lähteinä. 

– Lähitulevaisuudessa teknologiaa on kehitetty niin pitkälle, että tällaiset jätetehtaat pyörivät omillaan, sanoo Arnold.


 

Jätevedestä uutta bisnestä

Jätevedestä voidaan saada biokaasua, metalleja, lannoitteita ja biomateriaaleja. Haasteina ovat jätevesien suuret määrät ja laimeat liuokset. Puhdistus on vaikeaa ja kallista varsinkin, jos se tehdään vasta siinä vaiheessa, kun vesi valuu putkesta vesistöön.

– Teollisuudessa jätevesi on käsiteltävä kustannustehokkaasti prosessin eri vaiheissa. Parhaimmillaan puhdistettu vesi voidaan palauttaa takaisin teollisuuden kiertoon, toteaa johtaja Kaj Jansson Outotecistä. Outotec on kansainvälinen suomalaisyritys, joka kehittää vesi- ja energiatehokkaita rikastamoita.

Jansson mainitsee Singaporen hyvänä esimerkkinä maasta, jossa on ratkaistu jätevedenpuhdistuksen avulla muitakin ongelmia: kun maassa ryhdyttiin puhdistamaan kunnallisesta jätevedestä juomavettä, onnistuttiin samalla vähentämään alueen ympäristöongelmia. Samalla jätevedestä otetaan talteen sen sisältämää energiaa, jolla voidaan vähentää puhdistamon energiantarvetta.

– Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä vesibisneksessä. Meillä on osaamista sekä energia- ja kierrätystehokkuuden parantamisessa ja älykkäiden operointijärjestelmien kehittämisessä. Ohjaus- ja sensorijärjestelmien kehityksen myötä pystytään merkittävästi tehostamaan materiaalien käyttöä teollisissa prosesseissa, toteaa Jansson.


 

Mittaristo yritysten ympäristötehokkuudelle?

Jansson toivoo yhteistä mittaristoa yritysten ympäristöystävällisyyden mittaamiseen – samantyyppistä kuin on jo kodinkoneille. 

Hän ehdottaa, että yrityksiä arvioitaisiin sen mukaan, kuinka hyvin ne hyödyntävät jätteitään: piste kierrätyksestä ja lisää pisteitä pääkomponenttien erottelusta ja sivutuotteiden valmistamisesta. Täydet pisteet yrityksille, joiden prosessissa ei synny jätettä ja jätevettä lainkaan.

– Tämäntyyppinen mittaristo auttaisi arvioimaan, missä mennään. Se vauhdittaisi myös uusien teknologioiden käyttöönottoa, toteaa Jansson. 


 

Jätevesitrendit maailmalla

Kunnallisen jäteveden puhdistaminen juomavedeksi lisääntyy, koska puhdistus suolavedestä on kallista. Kehitys kulkee kohti energiapositiivisia puhdistamoita, fosforin kierrätystä, jätelietteiden suorapolttoa ja puhdistamojen älykkäitä operointijärjestelmiä.​

Metsäteollisuudessa prosessikiertojen sulkemista on tehty jo pitkään – erityisesti Suomessa. T&k-toiminnassa keskitytään nyt bioenergian tuotantoon, fosforin ja hivenaineiden kierrätykseen, ligniinin, lignaanin, uuteaineiden sekä hemiselluloosan hyödyntämiseen sekä uusien tuotteiden – esimerkiksi nanoselluloosan – tuotantoon ja älykkäisiin operointijärjestelmiin.

Kaivosteollisuudessa kehitys kulkee kohti arvo- ja haitta-aineiden talteenottoa, vähävetisiä rikastamoita, nykyisten vetisten rikastehiekka-altaiden hallintaa ja älykkäitä prosessien ohjausjärjestelmiä. Myös kaivosteollisuudessa etsitään ratkaisuja sisäisiä vesikiertoja sulkemalla.

Lähde: Kaj Jansson, Outotec


 

Uusia menetelmiä VTT:ltä

VTT kehitti Kestävät ratkaisut veden ja jätteen käsittelyyn -kärkiohjelmassaan teolliseen vedenkierrätykseen energiaa säästäviä menetelmiä mineraalien ja materiaalien erottamiseksi uusiokäyttöön sekä sensoriteknologiaa saasteiden helppoon ja nopeaan havainnointiin.

Sienirihmasto sitoo metallit: VTT kehitti sienirihmastosta suodattimen, johon saadaan tehokkaasti talteen esimerkiksi kulta tai myrkyllinen arseeni ilman kemikaaleja tai muita materiaaleja. Sienirihmasto sitoo metalleja aktiivihiiltä tehokkaammin. Laboratoriovaiheessa oleva menetelmäkehitys saadaan tuotantokäyttöön 3–5 vuoden päästä.

Levälle tehtävä: Puhdistamoiden ravinteet voidaan käyttää bioenergiaa ja -kemikaaleja tuottavien levien kasvattamiseen. VTT kehitti menetelmiä, joilla levä kasvaa myös Suomen viileässä ja talvisin vähäisessä valossa. 

Vaahto puhdistaa lietteen: Lietteen käsittely on kallista ja vie paljon energiaa. VTT kehitti lietteen päälle levitettävän vaahdon, joka puhdistaa jätevettä uudelleenkäyttöä varten.

Suodatus ilman painetta: Teollisuudessa
jätevesi yleensä suodatetaan paineella kalvon läpi. VTT on kehittänyt forward osmosis -menetelmän, jossa suodatus toteutetaan ilman energiaa kuluttavaa painesuodatusta. Näin säästyy energiaa, kustannuksia ja vettä saadaan enemmän prosessin kiertoon.

Kasteluvesi ilmasta: Kehittyviin maihin soveltuu menetelmä, jossa ilman vesihöyry kondensoidaan ja otetaan talteen kasteluvedeksi. Veden keräämisen kustannuksia säästyy VTT:n kehittämän pinnoiteteknologian ansiosta.

Fosfori talteen: Tulevaisuudessa fosforia tarvitaan nykyistä enemmän ruoan ja biopolttoaineen tuotantoon. Fosforia tuotetaan tällä hetkellä vain muutamassa maassa. VTT kehitti uuttomenetelmän, jolla fosfori erotetaan liuokseen. ​

Herkät sensorit: VTT:n indikaattoreilla voidaan tunnistaa esimerkiksi pieniä haitallisia sinilevätoksiinipitoisuuksia ja fenolisia, hormoninkaltaisia yhdisteitä. Teknologia on valmis markkinoille lähivuosina.


 

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Palvelut PK-yrityksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Palvelut-PK-yrityksille.aspxPalvelut PK-yrityksille
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Terveys ja hyvinvointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveys-ja-hyvinvointi.aspxTerveys ja hyvinvointi
Kestävät ja älykkäät yhteisöthttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestävät-ja-älykkäät-yhteisöt.aspxKestävät ja älykkäät yhteisöt
Digitaalinen maailmahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaalinen-maailma.aspxDigitaalinen maailma
Liiketoiminnan kehittäminenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoiminnan-kehittäminen.aspxLiiketoiminnan kehittäminen
Biotalous ja kiertotaloushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biotalous-ja-kiertotalous.aspxBiotalous ja kiertotalous
Vähähiilinen energiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vähähiilinen-energia.aspxVähähiilinen energia
Älykäs teollisuushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-teollisuus.aspxÄlykäs teollisuus
Yritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yritysten-ja-tutkijoiden-loydettava-toisensa-uudella-tavalla.aspxYritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavalla
Impulssi 1/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Merenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Merenkulku-murroksessa-aly-tulee-komentosilloille.aspxMerenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloille
Vihreämpää elektroniikkaa panimomäskistä ja männynkuorestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vihreämpää-elektroniikkaa-panimomäskistä-ja-männynkuoresta.aspxVihreämpää elektroniikkaa panimomäskistä ja männynkuoresta
Suomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tyhjä-artikkeli-3-numerolle-1.aspxSuomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050
Voiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-alykkaiden-kaupunkien-suorituskykya-mitata.aspxVoiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?
FinnCERES vie materiaalien biotalouden uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/FinnCERES-vie-materiaalien-biotalouden-uudelle-tasolle-.aspxFinnCERES vie materiaalien biotalouden uudelle tasolle
Mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mallinnuksen-ja-simuloinnin-hyodyntaminen-uusissa-voimalaitoskonsepteissa.aspxMallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissa
Mediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mediatuotannossa-ja-asumispalveluissa-valmistaudutaan-5G-verkkoon.aspxMediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoon
Kohti hiilineutraaleja materiaalejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kohti-hiilineutraaleja-materiaaleja.aspxKohti hiilineutraaleja materiaaleja
Suomi on hyvä investointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi
Älykäs kaupunki rakentuu VTT:n CityTune-työkaluilla https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-kaupunki-rakentuu-CityTune-työkaluilla-.aspxÄlykäs kaupunki rakentuu VTT:n CityTune-työkaluilla
Hienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaattejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hienokemia-tarvitsee-biopohjaisia-aromaatteja.aspxHienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaatteja
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
VTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/VTTn_spinno_GrainSense_tuo_laboratorion-maanviljelijan-kouraan.aspxVTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraan
Laitteet kämmenen kokoisiksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laitteet-kammenen-kokoisiksi.aspxLaitteet kämmenen kokoisiksi
Tositoimia Suomen nostamiseksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tositoimia-Suomen-nostamiseksi.aspxTositoimia Suomen nostamiseksi
Kasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kasvua-ja-uusia-mahdollisuuksia-piifotoniikassa.aspxKasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassa
Onko tulevaisuudessa jätevettä?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
Riskienhallintaa mutkistuvassa maailmassahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Riskienhallintaa-mutkistuvassa-maailmassa.aspxRiskienhallintaa mutkistuvassa maailmassa
Bisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sauli-Tormala-Kasvua-kansainvalisilta-kentilta.aspxBisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltä
Uusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusi-agenda-tehostaa-tutkimusinfran-käyttöä.aspxUusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöä
Energiaministeri laajentaisi päästökauppaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaministeri-laajentaisi-paastokauppaa.aspxEnergiaministeri laajentaisi päästökauppaa
Tua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavathttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiantuotanto-ja-kaytto–fiksut-valinnat-vaikuttavat.aspxTua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavat
Kaikki katseet uudistumiseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaikki-katseet-uudistumiseen.aspxKaikki katseet uudistumiseen
Tulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovelluksethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-uudet-selluloosatuotteet-ja-niiden-sovellukset.aspxTulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovellukset
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Digitalisoimalla biotalous uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisoimalla-biotalous-uudelle-tasolle.aspxDigitalisoimalla biotalous uudelle tasolle
Tulevaisuuden kaupunki ei hukkaa resurssejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-kaupunki-ei-hukkaa-resursseja.aspxTulevaisuuden kaupunki ei hukkaa resursseja
Jäljitettävä data kiihdyttää materiaalien kiertoahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Jäljitettävä-data-kiihdyttää-materiaalien-kiertoa.aspxJäljitettävä data kiihdyttää materiaalien kiertoa
Uudet puupohjaiset materiaalit apuna muovijätteen vähentämisessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudet-puupohjaiset-materiaalit-apuna-muovijätteen-vähentämisessä.aspxUudet puupohjaiset materiaalit apuna muovijätteen vähentämisessä
Elintarvikkeet muutoksessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elintarvikkeet-muutoksessa.aspxElintarvikkeet muutoksessa
Idean jyvistä isoihin innovaatioihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Idean-jyvista-isoihin-innovaatioihin.aspxIdean jyvistä isoihin innovaatioihin
Kun osaat mitata, osaat parantaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/MIKES-tekee-vaativia-mittauksia-teollisuuden-kayttoon.aspxKun osaat mitata, osaat parantaa
Teollinen internet haastaa Suomenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-internet-haastaa-Suomen.aspxTeollinen internet haastaa Suomen
Uudet synteettisen biologian teknologiat mullistavat mikrobien muokkauksenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudet-synteettisen-biologian-teknologiat-mullistavat-mikrobien-muokkauksen.aspxUudet synteettisen biologian teknologiat mullistavat mikrobien muokkauksen
Turbiinisiivillä miljoonien säästöihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Turbiinisiivet-saastavat-miljoonia.aspxTurbiinisiivillä miljoonien säästöihin
LEO tuo älyä sylintereihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/LEO-tuo-alya-sylintereihin.aspxLEO tuo älyä sylintereihin
Teknologiahypestä asiakasymmärrykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teknologiahypesta-asiakasymmarrykseen.aspxTeknologiahypestä asiakasymmärrykseen