Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

Biomassa

​​​​Kuva 1. Biopolttoainetuotteen elinkaari, mahdolliset syötteet ja ympäristövaikutukset.

Sopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?

Kati Koponen | 8.12.2016

Elinkaariarviointia (Life cycle assessment, LCA) käytetään usein työkaluna arvioitaessa eri 
tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksia. Menetelmästä käytetään suomeksi myös nimeä elinkaarianalyysi. VTT:llä on useita elinkaari­arvioinnin asiantuntijoita, jotka pyrkivät varmistamaan, että uudet tekniset innovaatiot noudattavat kestävän kehityksen periaatteita.

Elinkaariarviointi arvioi tuotteen tai järjestelmän koko elinkaaren aina raaka-aineiden tuotannosta niiden loppukäyttöön tai -käsittelyyn saakka. Esimerkiksi biopolttoaineen tuotantoketjuja koskevan ketjun elinkaariarviointi alkaa biomassan viljelystä, korjuusta ja kuljetuksesta ja jatkuu biopolttoaineen jalostuksen ja jakelun kautta polttoaineen loppukäyttöön ajoneuvoissa. Kukin tuotantovaihe edellyttää useita syötteitä, ja ympäristöön kohdistuu samanaikaisesti monia vaikutuksia. Elinkaariarvioinnissa pyritään huomioimaan ne kaikki (Kuva 1). Käytännössä käy kuitenkin usein niin, että elinkaarianalyysi keskittyy vain tiettyihin vaikutuksiin, kuten kasvihuonekaasu- eli khk-päästöihin.

Elinkaariarvioinnin juuret ovat energiavirtojen analysoinnissa, josta se alkoi eriytyä 1970-luvulla ja kehittyi 1980- ja 1990-luvuilla kattavaksi ympäristövaikutusten arviointimenetelmäksi. Elinkaariarvioinnin periaatteet ja vaatimukset määritellään ISO-standardeissa 14040 ja 14044 (ISO 2006a; ISO 2006b). Elinkaaritietojen kansainvälistä viitejärjestelmää koskevassa laajassa englanninkielisessä oppaassa (ILCD Handbook (JRC-IES 2010)) on julkaistu lisäohjeita, jotka selventävät arviointiperiaatteita tarkemmin. 

 
Käytännössä voi olla haasteellista kartoittaa usein monimutkaisten tuotantoketjujen kaikkia ympäristövaikutuksia. Elinkaarianalyysi tuleekin aloittaa määrittämällä tutkittavan järjestelmän rajat. Tämä tarkoittaa tutkimukseen sisällytettävien tai sen ulkopuolelle jätettävien vaikutusten ja tuotantovaiheiden määrittämistä. Lisäksi on tärkeää määrittää, mitä yksikköä kohden vaikutuksia tutkitaan. Biopolttoaineiden osalta yksikkö voi olla esimerkiksi megajoule (MJ) biopolttoainetta tai polttoaineella ajettu ajokilometri. Erilaisia sivutuotteita synnyttävien prosessien tuotannossa (biopolttoaineiden tuotannossa esimerkiksi rehu), on syytä määrittää, miten päästöt allokoidaan eri tuotteille (esimerkiksi energiasisällön tai taloudellisen arvon mukaan). Elinkaariarviointistandardit ohjaavat elinkaari-inventaario- ja vaikutusarviointivaiheita. Ne eivät kuitenkaan täysin poista tulkinnanvaraisuutta ja avoimia kysymyksiä. Elinkaariarvioinnin suorittajat joutuvat tekemään useita valintoja, joten tulokset ovat aina jossain määrin subjektiivisia. Tämän vuoksi on tärkeää, että tehdyt lähtöoletukset ja rajaukset raportoidaan avoimesti.​

 

Bioenergia ja elinkaariarviointi 

Bioenergiaa pidetään yleisesti tärkeänä uusiutuvan energian lähteenä, joka voi korvata fossiilisia polttoaineita. Euroopan unioni (EU) on asettanut uusiutuvan energian käytölle sitovan 20 prosentin tavoitteen vuoteen 2020 (EU 2009) ja 37 prosentin tavoitteen vuoteen 2030 mennessä (EC 2015b). Lisäksi EU on Uusiutuvan energian direktiivissään asettanut 10 prosentin tavoitteen uusiutuvan energian käytölle liikenteessä vuoteen 2020 mennessä (EU 2009). Sähköajoneuvojen kaupallinen käyttö ei ehdi yleistyä merkittävästi vuoteen 2020 mennessä, joten tavoite saavutetaan pääosin bionesteiden käytöllä.

 
Bioenergian käyttö uusiutuvana energiaratkaisuna on hyödyllistä monesta syystä. Ensinnäkin sitä voidaan tuottaa erilaisista biomassoista ja erityyppisten teknologioiden avulla (Chum et al. 2011). Toiseksi sitä voidaan käyttää energiavarastona, jolloin se tukee energiatuotantokapasiteetin tasapainottamista edellyttävien uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinko- tai tuulivoiman, käyttöä. Kolmanneksi biopolttoaineet ovat sopiva ratkaisu myös sellaisissa sovelluksissa, joissa muiden uusiutuvien energialähteiden käyttö on haasteellista (esimerkiksi lentokoneet tai raskaat ajoneuvot). Nestemäisten biopolttoaineiden etu on, että niitä voidaan hyödyntää nykyisessä kuljetusinfrastruktuurissa niin sanottuina drop in -polttoaineina ilman mittavia muutoksia nykyisessä liikenneinfrastruktuurissa. 

 
EU:n ja muiden tahojen asettamat kunnianhimoiset biopolttoaineiden tuotantotavoitteet ovat herättäneet keskustelua bioenergian tuotannon ympäristöllisestä kestävyydestä (Koponen 2016). Biopolttoaineiden kestävyyttä tutkitaan yleensä elinkaariarvioinnin avulla. Kaksi pääasiallista huolenaihetta on noussut esiin. Ensiksikin bioenergian tuotanto kilpailee maankäytöstä muiden tuotantosektorien kanssa (esimerkiksi ruoka, rehu, kuidut ja raaka-aineet) sekä muiden ekosysteemipalvelujen kanssa (esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto, ravinteiden kierrätys tai biologinen monimuotoisuus). Maapallon väestön kasvu ja lisääntyvä lihansyönti asettavat maankäytölle huomattavia maailmanlaajuisia paineita. Yhdessä biopolttoaineiden lisäämistä koskevien poliittisten päätösten kanssa nämä tekijät saattavat aiheuttaa ruuan hinnan nousua, hävittää metsiä ja saada aikaan muita maankäytön muutoksia sekä maaperän huonontumista ja lisätä painetta ottaa suojelualueita hyötykäyttöön. Toiseksi useat biopolttoaineiden kestävyyttä tutkineet elinkaariarvioinnit ovat osoittaneet, että kun biopolttoaineiden tuotannon päästöjä arvioitiin niiden koko elinkaaren ajalta, ne olivat huomattavan korkeita ja joissakin tapauksissa jopa samalla tasolla kuin fossiilisilla polttoaineilla. Lisäksi biopolttoaineiden tuotannon energiankulutus saattoi olla huomattavan korkea lopputuotteen energiasisältöön verrattuna. Biopolttoaineiden huolellisen kestävyysarvioinnin tarve on siis ilmeinen.

 

Elinkaariarviointi lainsäädännössä – Case: EU ja biopolttoaineet

EU:n uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa koskeva niin sanottu RED-direktiivi huomioi biopolttoaineiden kestävyyteen liittyvät huolenaiheet ottamalla käyttöön kestävyyskriteerit liikenteessä käytettäville neste- ja kaasumaisille biopolttoaineille sekä muille, lämmityksessä käytettäville biopolttoaineille (jäljempänä biopolttoaineet). Ainoastaan kestävyyskriteerit täyttävät biopolttoaineet lasketaan mukaan uusiutuvan energian tavoitteisiin, ja voivat hyötyä kansallisista tukijärjestelmistä. EU:n biopolttoaineiden kestävyyskriteerit asettavat biopolttoaineiden raaka-aineiden laatuun liittyviä ehtoja rajoittamalla esimerkiksi tietyntyyppisten maa-alueiden käyttöä niiden tuotantoon. Näin varmistetaan, että biopolttoaineiden tuotanto ei vahingoita biologisesti erityisen monimuotoisia alueita tai tuhoa tärkeitä hiilivarantoja.

 
Kasvihuonekaasupäästöille määritettiin direktiivissä määrälliset kriteerit. Biopolttoaineen elinkaaren aikaisen kasvihuonekaasupäästövähennyksen tulee olla vähintään 35 prosenttia ja 1.1.2017 alkaen vähintään 50 prosenttia verrattuna korvaavaan fossiiliseen polttoaineeseen. Jos biopolttoaine tuotetaan 1.1.2017 tai sen jälkeen toimintansa aloittaneessa laitoksessa, tulee vähennyksen olla vähintään 60 prosenttia 1.1.2018 alkaen. Lisäksi direktiivi sisältää menetelmän biopolttoaineiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvien todellisten khk-päästöjen sekä suhteellisten khk-päästövähennysten laskentaan biopolttoaineiden päästövähennyksen määrittämiseksi fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna (EU 2009). Menetelmä on elinkaarianalyysin sovellus, sillä se huomioi biopolttoaineiden khk-päästöt polttoaineen koko elinkaaren ajalta. Artikkelin kirjoittajan käsitys on, että EU:n RED-direktiivi määrittää kaikkien aikojen ensimmäiset oikeudellisesti sitovat kestävyyskriteerit, joissa tuotteen khk-päästöjen määrittäminen pohjautuu elinkaarianalyysiin. Biopolttoainesektorin toimijoiden täytyy tehdä omat khk-laskelmansa ja toimittaa tulokset niille viranomaisille, jotka valvovat kriteerien noudattamista kussakin EU-jäsenmaassa.

 

Haasteet ja tuleva kehitys

Vaikka elinkaariarviointia on käytetty laajasti biopolttoaineiden ympäristövaikutusten arviointiin, menetelmän käyttöön liittyy edelleen useita haasteita. Poliittisen päätöksenteon yhteydessä haasteelliseksi muodostuvat etenkin analyysin aikana tehtävät yksinkertaistukset. Elinkaarianalyysien aikana joudutaan aina tekemään useita mallinnukseen liittyviä valintoja ja oletuksia (Soimakallio et al. 2015). Tämä voi olla ongelmallista etenkin silloin, kun khk-analyysin tulos määrittää, pääseekö biopolttoaine markkinoille vai ei. EU:ssa harkitaan parhaillaan bioenergian kestävyyskriteereiden kehitystä vuoden 2020 jälkeen. Koponen (2016) analysoi menetelmän haasteita ja esitti muutosehdotuksia RED-kriteeristön jatkokehitykseen. 

 
Yksi haasteista liittyy RED-kriteeristön tulkinnanvaraisuuteen, mikä voi johtaa erilaisiin toteutuksiin eri EU-jäsenmaissa. Biopolttoaineiden tuottajien kannalta on ongelmallista, jos sama tuote hyväksytään yhdessä jäsenmaassa ehdoin, jotka eivät päde muissa jäsenmaissa. Jäsenmaissa voidaan lisäksi hyödyntää Euroopan komission hyväksymiä vapaaehtoisia järjestelmiä, jotka sisältävät lisämenetelmiä khk-päästövähennysten laskentaa ja biopolttoaineiden kestävyyden osoittamista varten (EC 2015a). Lopullisen järjestelmän rakenne ei tämän vuoksi ole EU-tasolla kovinkaan selkeä, mikä voi johtaa epäjohdonmukaisuuteen ja sekaannuksiin. Siksi on tärkeää vähentää kriteereihin liittyvää tulkinnanvaraisuutta ja yhtenäistää niiden toteutusta. 

 
Erityisiä haasteita liittyy esimerkiksi khk-laskentaparametrien määrittelyyn. Elinkaariarviointiin liittyy aina epävarmuustekijöitä, sillä monet laskennassa käytettävät parametrit voivat olla epävarmoja tai huonosti tunnettuja. RED-menetelmä ei kuitenkaan huomioi tätä epävarmuutta mitenkään. Koponen (2016) osoittaa, että khk-laskennassa käytettäviin parametreihin liittyvät epävarmuustekijät voivat vaikeuttaa sen määrittämistä, täyttääkö biopolttoaine EU:n kestävyyskriteerit, sillä tuloslaskelmat voivat vaihdella päästövähennysrajan molemmin puolin. Vain yhden ja etenkin tuloksen kannalta merkittävän laskentaparametrien muutos voi vaihtaa biopolttoaineen aseman hyväksytystä ei-hyväksyttäväksi tuotteeksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että RED-direktiivin parametrien määritystä tarkennetaan ja selvennetään. Lisäksi biopolttoaineiden tuottajille voitaisiin osoittaa EU-tasolla hyväksyttyjä lähtötietoja tai tietolähteitä päästölaskentaa varten käytäntöjen yhtenäistämiseksi.

 
Toinen haaste liittyy energia-allokointimenetelmään, jolla päästöt allokoidaan eli kohdistetaan biopolttoaineen ja sivutuotteiden välillä.  Energia-allokointi, joka määritetään alemman lämpöarvon perusteella, on ongelmallista siksi, että kaikkia sivutuotteita ei käytetä energianlähteenä (esimerkiksi erilaiset materiaalit tai eläinrehu). Allokointimenetelmän soveltuvuus vaihtelee sivutuotteiden käyttötavan mukaan. Jos biopolttoaineen tuotannon sivutuotteena syntyy lämpöä tai höyryä, kuten esimerkiksi Fisher Tropsch -menetelmällä tuotettavan dieselin tapauksessa, RED-menetelmä jättää allokointiperiaatteen epäselväksi, sillä lämmöllä ei ole alempaa lämpöarvoa. Jos tuotetulle ja käytetylle sivutuotelämmölle ei ole mahdollista allokoida päästöjä, menetelmä ei kannusta biopolttoainetuotannon integroimista järjestelmiin, joissa lämpöä voidaan hyödyntää (esim. sellu- tai paperitehtaat), vaikka sillä olisi positiivinen vaikutus koko järjestelmän tehokkuudelle. Elinkaariarvioinnin allokointiongelma on edelleen ratkaisematta, eikä siihen ole olemassa teoreettista ratkaisua (Guinée et al. 2004). Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla päästöjen allokointi tuotteen hinnan perusteella alempaan lämpöarvoon perustuvan energia-allokoinnin sijaan. Tämä perustuu siihen, että tuotteen taloudellista arvoa voidaan pitää perusteltuna tuotteen olemassaololle. Taloudellinen arvo heijastaa parhaiten prosessien taloudellisia syy- ja seuraussuhteita ja tuotteisiin vaikuttavia markkinaolosuhteiden muutoksia. Se mahdollistaa kaikkien hyödyllisten sivutuotteiden huomioinnin allokoinnissa (niiden fyysisistä ominaisuuksista riippumatta) ja toisaalta estää päästöjen kohdistamisen sellaisille sivutuotteille, joilla ei ole taloudellista arvoa tai käyttöä.

 

Tutkimuskysymyksen määrittäminen päätöksenteon eri tasoilla 

Järjestelmärajauksella on merkittävä vaikutus biopolttoaineiden kestävyysarvioinnin tuloksiin. RED-direktiivin khk-arvioinnissa rajaus on suppea: se sisältää vain biopolttoaineiden tuotannosta aiheutuvat suorat päästöt eikä huomioi markkinamekanismien mahdollisesti aiheuttamia epäsuoria vaikutuksia. Epäsuorat markkinavaikutukset voivat näkyä esimerkiksi maankäytön muutoksena; lisääntyvä bioenergian tuotanto voi esimerkiksi syrjäyttää ruoan tuotantoa, joka voi siirtyä aiemmin luonnontilaisille alueille, kuten metsiin (ilmiöön viitataan nimityksellä epäsuora maankäytön muutos). Myös polttoainemarkkinoilla voi esiintyä epäsuoria vaikutuksia, kun biopolttoaineiden käyttöönotto vaikuttaa muiden polttoaineiden hintaan.  Tärkeä kysymys on, pitäisikö RED-menetelmän kyetä ottaa huomioon myös nämä epäsuorat vaikutukset.

 
Markkinamekanismien vaikutusten mallintaminen on haasteellista ja edellyttää erilaisia mallinnustyökaluja ja integroitavia arviointimalleja esimerkiksi maankäyttöä ja energiajärjestelmiä varten. Tällaisen monimutkaisen elinkaarianalyysin käyttöä suositellaan jo siinä vaiheessa, kun päätöksentekijät suunnittelevat politiikkaa. Analyysi olisi mahdollista tehdä tutkimalla esimerkiksi biopolttoaineen tuotannon tietynsuuruisen lisäämisen tai vähentämisen vaikutusta EU:ssa. Kysymykseen vastaaminen ja biopolttoaineiden lisäämisen tai vähentämisen kokonaisvaikutusten huomioiminen edellyttävät, että tutkittavaa bioenergiajärjestelmää verrataan todennäköisimmän vaihtoehtoisen järjestelmän kanssa. Analyysin tulisi huomioida myös mahdolliset ekosysteemien hiilivarastojen vähenemät sekä menetetty hiilensidonta tarkastelemalla maankäytön vertailutilannetta bioenergian elinkaariarvioinnissa. 

 
Monimutkaisen elinkaarimallinnuksen pitäisi olla yksittäisten toimijoiden sijaan pikemmin politiikan suunnittelusta vastaavien päätöksentekijöiden vastuulla. Jos EU:n biopolttoaineita koskeva politiikka ja tavoitteet määritettäisiin analysoimalla lisääntyvän bioenergiantuotannon laaja-alaiset ympäristölliset (ja yhteiskunnalliset) vaikutukset, niitä olisi helpompi ennakoida ja hallita. Entistä laajempi, välilliset vaikutukset huomioiva elinkaarianalyysi tukisi politiikan muodostamista korkeammalla tasolla. Jos politiikka ja tavoitteet määritettäisiin perusteellisten analyysien avulla, biopolttoaineisiin ja niiden tuotantoteknologioihin liittyviä valintoja olisi mahdollista tukea ja arvioida nykyistä yksinkertaisemmilla elinkaariarviointimenetelmillä. Elinkaariarvioinnin voidaan katsoa sopivan politiikkapäätösten tueksi, kunhan tutkimuskysymykset määritetään selkeästi ja arviointi tehdään kullekin päätöksentekotasolle parhaiten sopivalla tavalla.

 

Paras työkalu tällä hetkellä

Haasteista huolimatta elinkaariarviointi on tarpeellinen ja todennäköisesti paras tällä hetkellä käytettävissä oleva työkalu erilaisten tuotantoketjujen arviointiin ja vertailuun ympäristökriteereiden perusteella. Politiikan muodostamisen tukena käytettäviä, elinkaarianalyysiin pohjautuvia työkaluja tulee kuitenkin kehittää edelleen. Lisäksi on tärkeää saavuttaa tasapaino menetelmän kattavuuden ja selkeyden välillä. Kestävyyskriteereitä täytyy todennäköisesti laajentaa myös muille sektoreille, jotta erityyppiset biopohjaiset tuotteet ovat tasa-arvoisessa asemassa. VTT kehittää aktiivisesti erilaisia tulevaisuuden biotalouden tuotteita ja teknologioita, ja toisaalta VTT:llä on kattava kokemus elinkaariarvioinnin ja muiden kestävyyden arviointimenetelmien käytöstä. VTT on siten erinomaisessa asemassa tukemassa myös uusien kestävyyskriteerien kehittämistä. 

 

 
KatiKoponen_e8r5657.jpg

 
KATI KOPONEN
Tekniikan tohtori Kati Koponen työskentelee tutkijana VTT:n energiajärjestelmiä tutkivassa ryhmässä. Hän keskittyy uusiutuvien energiajärjestelmien kestävyyden arvioimiseen. Koponen väitteli viime kesäkuussa tohtoriksi Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa aiheesta Elinkaariarviointiin pohjautuvan päätöksenteon haasteet liittyen EU:n biopolttoaineille asettamiin kestävyyskriteereihin. 

 

 
Lähteet: 

 
Chum, H. et al., 2011. Bioenergy. In IPCC Special Report on Renewable Energy Sources and Climate Change Mitigation, Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA. R. P.-M. O. Edenhofer  Y. Sokona, K. Seyboth,P. Matschoss, S. Kadner, T. Zwickel, P. Eickemeier, G. Hansen, S. Schlömer, C. von Stechow, ed.,
EC, 2015a. Biofuels, Voluntary schemes. European Commission. [referred 3.12.2015] Available: http://ec.europa.eu/energy/node/74.
EC, 2015b. Energy Union Package. Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee, the Committee of the Regions and the European Investment Bank. A Framework Strategy for a Resilient Energy Union w.
EU, 2009. Directive  of the European Parliament and of the Council on the promotion of the use of  energy from renewable sources. 2009/28/EC. The Official Journal of the European Union 05/06/2009.
Guinée, J.B., Heijungs, R. & Huppes, G., 2004. Economic Allocation: Examples and Derived Decision Tree. International Journal of Life Cycle Assessment, 9(1), pp.23–33. Available at: http://www.scopus.com/inward/record.url?eid=2-s2.0-0742266646&partnerID=40&md5=caa4ddab41220b620e6b030604ab09be.
ISO, 2006a. 14040:2006. Environmental management -- Life cycle assessment --  Principles and framework. International Organization for Standardization (ISO).  20 p.  ,
ISO, 2006b. 14044:2006.  Environmental management -- Life cycle assessment -- Requirements and  guidelines. International Organization for Standardization (ISO). 46 p., JRC-IES, 2010. International Reference Life Cycle Data System (ILCD) Handbook. Joint Research Centre - Institute for Environment and Sustainability. JRC-IES, Ispra.,
Koponen, K., 2016. Challenges of an LCA based decision making framework – the case of EU sustainability criteria for biofuels. Aalto University.
Soimakallio, S. et al., 2015. Attributional life cycle assessment: is a land-use baseline necessary? International Journal of Life Cycle Assessment, 20(10), pp.1364–1375.

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Tekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoaly-paljastaa-sydanpotilaan-komplikaatioriskin.aspxTekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskin
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Puhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puhtaampaa-kaupunkiliikennetta-puupohjaisella-dieselilla.aspxPuhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillä
Maailmalla ei ole parempaa innovaatiomalliahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailmalla-ei-ole-parempaa-innovaatiomallia.aspxMaailmalla ei ole parempaa innovaatiomallia
Röntgenkuvantaminen uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Rontgen-kuvantaminen-uudelle-tasolle.aspxRöntgenkuvantaminen uudelle tasolle
Kasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kasvua-ja-uusia-mahdollisuuksia-piifotoniikassa.aspxKasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassa
Uudet synteettisen biologian teknologiat mullistavat mikrobien muokkauksenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudet-synteettisen-biologian-teknologiat-mullistavat-mikrobien-muokkauksen.aspxUudet synteettisen biologian teknologiat mullistavat mikrobien muokkauksen
Kaura on kysyttyä tavaraa maailmallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaura-on-kysyttya-tavaraa-maailmalla.aspxKaura on kysyttyä tavaraa maailmalla
Voiko ympäristöväittämiin luottaa?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-ymparistovaittamiin-luottaa.aspxVoiko ympäristöväittämiin luottaa?
Maailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-vuonn-2030-vastauksia-huomisen-kysymyksiin.aspxMaailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiin
Yhteisöllisiä asumisratkaisuja Suomesta Namibiaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yhteisöllisiä-asumisratkaisuja-Suomesta-Namibiaan.aspxYhteisöllisiä asumisratkaisuja Suomesta Namibiaan
Robottiautojen esiinmarssihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robottiautojen-esiinmarssi.aspxRobottiautojen esiinmarssi
Uusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyynhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusia-ratkaisuja-kaupunkitulvien-ehkaisyyn.aspxUusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyyn
Autonomiset järjestelmät yleistyvät teollisuudessa nopeastihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Autonomiset-jarjestelmat-yleistyvat-teollisuudessa-nopeasti.aspxAutonomiset järjestelmät yleistyvät teollisuudessa nopeasti
Älyliikenteestä suomalaisia vientivalttejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alyliikenteesta-suomalaisia-vientivaltteja.aspxÄlyliikenteestä suomalaisia vientivaltteja
Brasilia viitoittaa bioenergian tietähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Brasilia-viitoittaa-bioenergian-tieta.aspxBrasilia viitoittaa bioenergian tietä
Uusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusi-agenda-tehostaa-tutkimusinfran-käyttöä.aspxUusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöä
Automaatio antaa paketille siivethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatio-antaa-paketille-siivet.aspxAutomaatio antaa paketille siivet
VTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuuttahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Nuoret-tutkijat-tekevat-tulevaisuutta.aspxVTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuutta
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
Optinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Optinen-isotooppispektroskopia-kehittynyt-merkittavasti.aspxOptinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteesta
Hulevedet puhtaiksi Leca-sorallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hulevedet-puhtaiksi-Leca-soralla.aspxHulevedet puhtaiksi Leca-soralla
Pekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pekka-Soinin-Business-Finland-on-yritysten-kansainvalistymiskanava.aspxPekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”
Asuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asuinmukavuus-ja-energiatehokkuus-mahtuvat-samaan-kotiin.aspxAsuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiin
Pilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pilottitehtaat-jauhavat-ideoista-liiketoimintaa.aspxPilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaa
Selluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Selluloosakuitu-herattaa-kaytetyn-puuvillatekstiilin-uuteen-eloon.aspxSelluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloon
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Mitä kuuluu Australiaan?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-kuuluu-Australiaan.aspxMitä kuuluu Australiaan?
Impulssi 1/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2018.aspxImpulssi 1/2018
Bisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sauli-Tormala-Kasvua-kansainvalisilta-kentilta.aspxBisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltä
Koppurasormin ja suurennuslasin avulla verkkopankkiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Koppurasormin-ja-suurennuslasin-avulla-verkkopankkiin.aspxKoppurasormin ja suurennuslasin avulla verkkopankkiin
Automaatiolla älykkyyttä liikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatiolla-alykkyytta-liikenteeseen.aspxAutomaatiolla älykkyyttä liikenteeseen
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Tua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavathttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiantuotanto-ja-kaytto–fiksut-valinnat-vaikuttavat.aspxTua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavat
Laivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laivateollisuuden-digitalisoituminen-edellyttää-huippututkimusta.aspxLaivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimusta
Ydinvoimalla ilmastonmuutosta vastaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ydinvoimalla-ilmastonmuutosta-vastaan.aspxYdinvoimalla ilmastonmuutosta vastaan
Mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mallinnuksen-ja-simuloinnin-hyodyntaminen-uusissa-voimalaitoskonsepteissa.aspxMallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissa
Kyberturvallisuuden puolesta monella rintamallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuuden-puolesta-monella-rintamalla.aspxKyberturvallisuuden puolesta monella rintamalla
Laitteet kämmenen kokoisiksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laitteet-kammenen-kokoisiksi.aspxLaitteet kämmenen kokoisiksi
Älylasit haastavat kännykänhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alylasit-haastavat-kannykan.aspxÄlylasit haastavat kännykän
Kvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmällehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kvanttinormaaleita-uudistuvalle-SI-jarjestelmalle.aspxKvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmälle
ChemSheet-innovaatioilla tietä uusille ratkaisuillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Chemsheet-innovaatioilla-tietä-uusille-ratkaisuille.aspxChemSheet-innovaatioilla tietä uusille ratkaisuille
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Uutta virtaa elektroniikkateollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uutta-virtaa-elektroniikkateollisuuteen.aspxUutta virtaa elektroniikkateollisuuteen
Tuottoa sijoituksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoa-sijoituksille.aspxTuottoa sijoituksille
Enemmän kuin pelkkää piitähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Enemman-kuin-pelkkaa-piita.aspxEnemmän kuin pelkkää piitä
Tulevaisuuden arkkitehdit asiallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-arkkitehdit-asialla.aspxTulevaisuuden arkkitehdit asialla
Matti Apunen: Ratkaisun ytimessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ratkaisun-ytimessa.aspxMatti Apunen: Ratkaisun ytimessä