Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

Mika Lintilä

​​​Mika Lintilä.

Suomi tavoittelee kärkipaikkaa tekoälyn soveltamisessa

Teksti: Juha Peltonen | Kuva: Timo Porthan | 14.11.2017

​Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan tekoäly muuttaa maailmaa lähivuosina vähintään yhtä vaikuttavasti kuin polttomoottorin keksiminen aikanaan. Hän on asettanut työryhmän ehdottamaan Suomelle tekoälyohjelmaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä asetti toukokuussa työryhmän laatimaan ehdotusta Suomen tekoälyohjelmaksi. Ryhmää vetää Huhtamäki Oyj:n puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä.

Tavoitteena ei ole vähempi kuin nostaa Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi eli tekoäly ja robotiikka suomalaisyritysten menestystekijäksi.

Tekoälylle on olemassa useita määritelmiä. Tekoälyryhmä ei aio juuttua teoreettiseen pohdiskeluun vaan keskittyy tekoihin.

– Työryhmä on aloittanut vauhdikkaasti. Tavoitteena ei ole iso tylsä paperi, vaan saada asioita liikkeelle, VTT:n tutkimusjohtaja Kalle Kantola sanoo.

Hän on työryhmän sihteeristössä. Väliraportissaan ryhmä esitti ensimmäiset toimenpide-ehdotuksensa.

Kantolan mukaan Suomessa tehdään jo paljon tekoälyn kehityksen ja soveltamisen eteen. Nyt on meneillään sen tekemisen laajentaminen ja nopeuttaminen. Esimerkiksi VTT:llä on paljon tekoälyyn liittyvää osaamista. Tekoäly myös nousi painopisteeksi VTT:n viimeisimmässä strategiapäivityksessä.

– Suomessa on paljon strukturoitua digitaalista dataa johtuen esimerkiksi teollisuutemme luonteesta. Olemme pitkään tehneet tuotteita, joissa suoritusvaateet ovat korkeat. Suorituskyky on varmistettu digitaalisten teknologioiden ja palveluiden avulla, joista on kerääntynyt ainutlaatuista dataa.

Myös julkisella sektorilla käsitellään paljon tietoa, kuten terveydenhuollossa. Kantola mainitsee keskostutkimuksen esimerkkinä alasta, jolla tekoälyn avulla voidaan saavuttaa maailman kärkipositio.

– Kun erilaista dataa analysoidaan tekoälyn avulla, voidaan auttaa lääkäriä tekemään parempia diagnooseja, Kantola vakuuttaa.

Tärkeintä on soveltaminen

Ilman dataa ei ole tekoälyä eikä siihen liittyvää liiketoimintaa. Data tulee sensoreiden ja tietoliikenteen kautta, ja tietoliikenteessä Suomi on hyvällä tasolla. Datalähteiden lisäksi tarvitaan osaamista ja toimialatietämystä. Kantolan mukaan VTT:llä on koko paketti.

– Meillä on ymmärrystä liiketoiminnasta ja teknologiaosaamista. Siksi voimme olla kärjessä auttamassa asiakkaita tekoälyn hyödyntämisessä eri aloilla. Tekoälyssä VTT:n vahvuudet ovat soveltamisessa.

Kantola jakaa tekoälyn parissa toimivat yritykset kahteen ryhmään; soveltajiin ja kehittäjiin. Tekoälyä palveluliiketoiminnassaan soveltaville yrityksille tekoäly on seuraava palikka digitalisaation jatkumossa. Toisessa ryhmässä on yrityksiä, jotka tuottavat tekoälyyn liittyviä ratkaisuja, kuten kuvan tai puheen tunnistusta.

– Suomessa on paljon hyvin erikoistuneita pienyrityksiä, jotka kehittävät tekoälyratkaisuja tiettyihin teknologioihin. Pienten ja ketterien juttuna on kehittää ratkaisuja soveltaville yrityksille.

Tekoälyä soveltavat yritykset ovat tyypillisesti keskikokoisia tai suuren kokoluokan toimijoita, kuten Kone ja Cargotec. Tilanne on sama muuallakin. Maailmanlaajuisesti Googlen ja Amazonin kaltaisia isoja alan toimijoita, joilla on valtavasti dataa, on vain muutama.

– Maailmassa on muutama iso tekoälyn parissa toimiva pelaaja ja paljon pieniä, jotka kehittävät teknologiaa kapealla sektorilla. Keskikokoiset soveltajat puuttuvat. Tekoälyohjelman tarkoituksena on esittää toimenpiteitä nimenomaan soveltamisessa, Kantola sanoo.

Hänen mukaansa mitään ei tapahdu ilman yritysten mukaan lähtöä, mutta niiden kiinnostus on jo herännyt. Globaalisti näkyy myös, että isot toimijat haluavat kasvattaa omaa ekosysteemiään, ja hakevat kumppaneita. Siinä on Suomellakin mahdollisuus.

Tekoälyssä VTT:n vahvuudet ovat soveltamisessa. – Voimme olla kärjessä auttamassa eri sidosryhmiä, tutkimusjohtaja Kalle Kantola sanoo.

Kansainvälisesti "aikamoinen kilpajuoksu"

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan tekoäly on noussut päättäjien agendalle nopeasti, ja siitä on tullut hetkessä valtavirtaa kansainvälisessä politiikassa.

– Kun reilut kaksi vuotta sitten tehtiin Smolnassa hallitusohjelmaa, kukaan ei maininnut sanaa tekoäly. Ja paikalla oli paljon fiksujakin, ei vain poliitikkoja, Lintilä heittää.

Hänen hiljattaisessa tapaamisessaan Japanin kauppaministeri Sekon kanssa suurin osa keskusteluista koski tekoälyä ja yhteistyötä siinä. Lintilän mukaan tekoälyssä on käynnissä kansainvälisesti "aikamoinen kilpajuoksu".

Yhdysvallat johtaa juoksua kaikilla mittareilla. Economist-lehden mukaan Yhdysvalloissa on jätetty tekoälyyn liittyviä patenttihakemuksia nelinkertaisesti Eurooppaan verrattuna, Kiinassakin yli kaksinkertaisesti. Tekoälyfirmojen ja niiden rahoituksen määrässä Yhdysvallat on selvä ykkönen, ja suurimmat toimijat ovat amerikkalaisia.

Kiina julkaisi heinäkuussa "valtiollisen aloitteen" tekoälystä. Se on keskitetty ohjelma, jonka mukaan jo vuoteen 2020 mennessä tekoälyn yleisen kehityksen ja soveltamistahdin tulisi olla maailman kärkeä, ja 2025 mennessä tekoäly olisi keskeinen teollisuuden ja talouden uudistumisen veturi. Kiinan tavoitteena on olla maailman johtava tekoälyn innovaatiokeskus vuoteen 2030 mennessä.

Venäjä ei vertailuissa paljon näy. Sen sijaan Japani, Etelä-Korea ja Intia kirivät kohti Euroopan tasoa.

– On tärkeää pitää selkeät suunnat. Mitä aiemmin olemme liikkeellä, sitä enemmän voimme parantaa tuloksellisuutta tekoälyllä. Minulla on selkeä käsitys, että tulevaisuuden menestyvä kunta, maakunta ja yhteiskunta on sellainen, joka osaa parhaiten soveltaa tekoälyä, Lintilä sanoo.

Hän vertaa tekoälyä keksintönä polttomoottoriin.

– Viiden seuraavan vuoden aikana tekoäly muuttaa elämäämme enemmän kuin yksikään muu keksintö, samalla tavalla kuin polttomoottorin keksiminen aikanaan.

Lintilän mukaan myös valmiudet rahoittaa tekoälyhankkeita ovat Suomessa hyvät, vaikka ohjelmalla ei budjetissa korvamerkittyä rahaa olekaan.

– Innovatiiviset hankkeet, joihin liittyy tekoälyä, tulevat olemaan esimerkiksi Tekesin rahoituksessa korkealla profiililla.

Tekoäly pitää kansanomaistaa

Elinkeinoministerin mukaan ratkaisevaa tekoälyohjelman onnistumisessa on, miten asia saadaan kansanomaistettua legendaarista "Pihtiputaan mummoa" myöten.

– Tekoälyn opettajat ja soveltajat ovat nyt kullanarvoisia. Olen ehdottanut kansalaisopistoille, että tämä otettaisiin vakavasti.

Tekoälyn lukutaidosta puhutaan samalla tavalla kuin medialukutaidosta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Viimeksi mainittu ei kuitenkaan tunnu kehittyneen paremmaksi. Tekoälyn lukutaidolla ei tarkoiteta tekoälyn opettamista, vaan että kaikissa ammateissa toimivilla olisi tieto siitä, miten tekoälyä voi omassa työssään hyödyntää.

Koska tekoäly ei ole pienen ryhmän toimintaa, vaan vaikuttaa kaikkien arkeen, siihen halutaan osallistaa laajoja joukkoja. Otakantaa.fi:ssä voi esimerkiksi kysyä aiheesta. Julkiseen keskusteluun onkin tullut pelkojen tilalle järkeä, ja päällimmäinen sävy on innostus.

Yhteiskunnalliseen kontekstiin tuotuna tekoälyhaasteet liittyvät lainsäädäntöön, innovaatiotoiminnan tukeen ja tietokantojen käyttöoikeuksiin. Ala-Pietilän työryhmä pohtii esimerkiksi, kuka datan omistaa.

– Sellaisiakin puheenvuoroja on kuulunut, että kaikki pitäisi antaa Brysselin haltuun geenipankeista lähtien, mutta tässä pitää olla protektionisti. Haluan pitää asiat Suomen käsissä ja suomenkielisinä, Lintilä sanoo.

Tekoälyohjelmaa ehdottava työryhmä on asetettu vaalikauden loppuun, mutta ministeri arvelee sen saavan jatkoa yli vaalikausien.

 

Tekoäly otti takapakkia 1990-luvulla

Tekoälystä on puhuttu ainakin 1950-luvulta, mutta sen kehitys on pariinkin kertaan tyssännyt siihen, etteivät odotukset ole täyttyneet. VTT:llä tekoälyosaamisen juuret ulottuvat pitkälle 1980-luvulle. Silloin ja vielä 1990-luvun alussakin VTT:llä oli kolme-neljä työryhmää asian kimpussa.

– 1990-luvun lopulla ja seuraavan vuosikymmenen alussa oli kausi, jolloin sanaa ei käytetty. Puhuttiin korkeintaan koneälyoppimisesta, VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto sanoo.

Hän johtaa Miten saadaan digitaaliset palveluekosysteemit ja alustat Suomen menestystekijäksi -ohjelmaa, joka on osa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusohjelmaa.

Uuden vaiheen taustalla on konetehon nousu ja tietokantojen kasvu. Laskentatehoa ei tarvitse edes olla itsellä, vaan sitä saa pilvestä, niin kuin valmiita tekoälyohjelmia ja -alustojakin. Tämä mahdollistaa pienillekin yrityksille pääsyn globaaleille markkinoille.

VTT on mukana kehittämässä esimerkiksi rannelaitteiden mittaustulosten analysointia, jossa suomalaiset ovat maailman parhaita. Aiemmin rannetietokone piti käynnistää urheilusuorituksen alkaessa. Nyt liikunta tunnistuu automaattisesti.

– Tyypilliset lajit juoksu, pyöräily, sauvakävely tai jalkapallo tunnistetaan 97-prosenttisesti. Luokittelutarkkuus on parantunut lyhyessä ajassa viisinkertaiseksi. Rannelaite erottaa jopa pyöräilyn ja sähköpyöräilyn, Ailisto sanoo.

Työterveydenhoidossa on päästy sairastuvuuden ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn yksinkertaisilla kysymyksillä, joiden vastauksia tekoälyohjelma vertaa 120 000 muun henkilön vastauksiin.

Yhdysvalloissa on jo korvattu urheiluselostajia toimittajaroboteilla, joihin on syötetty pelitilastot. VTT ja Helsingin yliopisto taas ovat kokeilleet tekoälyä toimittajan työssä vaalitulosten uutisoinnissa. Tekoälyohjelma osaa tuottaa äänestysalueittain perusuutisia, jotka kertovat vaalivoittajat kyseisellä alueella.

Teräksen valssauksessa on onnistuttu ennakoimaan laatuongelmia, kun kymmenistä tietolähteistä saatuja mittaustuloksia yhdistetään tekoälyn avulla.

Heikki Ailiston mukaan keskustelu tekoälystä on aina tasapainoilua, sillä ensimmäiseksi ihmisille tulevat mieleen Terminaattori-elokuvat.

– Hypetys, jonka mukaan kaikki muuttuu ja koneet ovat oikeasti älykkäitä, ei pidä paikkaansa. Eikä se, että kaikkien työpaikat katoavat. Mutta sekään ei ole totta, ettei mitään tapahdu.

Ailiston mukaan tekoäly tuo yhteiskuntaan pitkällä tähtäyksellä isojakin muutoksia, mutta ne eivät tapahdu niin nopeasti kuin puhutaan. Muutoksiin kuluu 10–20 vuotta.

– Esimerkiksi autonomiset autot ovat jo totta, mutta eivät ne vuonna 2022 korvaa pullakuskia eivätkä tavallista autoilijaa. Suljetussa avolouhoksessa sen sijaan kuorma-autot voivat liikkua ilman kuskia, niin kuin messubussit kävelyvauhtia messualueella tai traktorit pellolla.

– Toisaalta vähänkään paremmissa autoissa on jo nyt kaistavahti, vakionopeuden säädin ja hätäjarrutus, ja sitä kautta tekoäly hiipii tavallisiin henkilöautoihin. Silti niissä on oltava kuski vielä ensi vuosikymmenen lopullakin. Mutta 25 vuoden kuluttua saattaa olla, että kaikki kaupunkibussit liikkuvat ilman kuljettajaa, Ailisto arvioi.

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Tekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoaly-paljastaa-sydanpotilaan-komplikaatioriskin.aspxTekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskin
Kestävät ja älykkäät yhteisöthttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestävät-ja-älykkäät-yhteisöt.aspxKestävät ja älykkäät yhteisöt
Biotalous ja kiertotaloushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biotalous-ja-kiertotalous.aspxBiotalous ja kiertotalous
Palvelut PK-yrityksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Palvelut-PK-yrityksille.aspxPalvelut PK-yrityksille
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Vähähiilinen energiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vähähiilinen-energia.aspxVähähiilinen energia
Liiketoiminnan kehittäminenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoiminnan-kehittäminen.aspxLiiketoiminnan kehittäminen
Älykäs teollisuushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-teollisuus.aspxÄlykäs teollisuus
Digitaalinen maailmahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaalinen-maailma.aspxDigitaalinen maailma
Terveys ja hyvinvointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveys-ja-hyvinvointi.aspxTerveys ja hyvinvointi
Energiaratkaisut ja 2050-tavoitteethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaratkaisut-ja-2050-tavoitteet.aspxEnergiaratkaisut ja 2050-tavoitteet
Uudet synteettisen biologian teknologiat mullistavat mikrobien muokkauksenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudet-synteettisen-biologian-teknologiat-mullistavat-mikrobien-muokkauksen.aspxUudet synteettisen biologian teknologiat mullistavat mikrobien muokkauksen
Merenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Merenkulku-murroksessa-aly-tulee-komentosilloille.aspxMerenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloille
Energiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiavarastojen-kysynta-kasvaa-vauhdilla.aspxEnergiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdilla
Onko tulevaisuudessa jätevettä?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
Laivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laivateollisuuden-digitalisoituminen-edellyttää-huippututkimusta.aspxLaivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimusta
Ydinjätehuollon uranuurtaja Posivahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ydinjätehuollon-uranuurtaja-Posiva.aspxYdinjätehuollon uranuurtaja Posiva
Älypuhelinsovelluksella työhyvinvointia tehdasympäristöönhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alypuhelinsovelluksella-tyohyvinvointia-tehdasymparistoon.aspxÄlypuhelinsovelluksella työhyvinvointia tehdasympäristöön
Mahdollisuus piilee haasteissahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mahdollisuus-piilee-haasteissa.aspxMahdollisuus piilee haasteissa
Hybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/hybridimenetelmilla-uusia-ratkaisuja-metallien-kierratykseen.aspxHybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseen
Kvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmällehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kvanttinormaaleita-uudistuvalle-SI-jarjestelmalle.aspxKvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmälle
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
Hulevedet puhtaiksi Leca-sorallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hulevedet-puhtaiksi-Leca-soralla.aspxHulevedet puhtaiksi Leca-soralla
Mitä ja miten tulevaisuudessa syödään?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-ja-miten-tulevaisuudessa-syodaan.aspxMitä ja miten tulevaisuudessa syödään?
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Kaura on kysyttyä tavaraa maailmallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaura-on-kysyttya-tavaraa-maailmalla.aspxKaura on kysyttyä tavaraa maailmalla
Asuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asuinmukavuus-ja-energiatehokkuus-mahtuvat-samaan-kotiin.aspxAsuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiin
Digitalisaatio tasoittaa erojahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisaatio-tasoittaa-eroja.aspxDigitalisaatio tasoittaa eroja
Minima Processor Oy – Energiatehokkuuden maailmanennätys kiihdyttää IoT-kehitystähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Minima-Processor-Oy-Energiatehokkuuden-maailmanennätys-kiihdyttää-IoT-kehitystä.aspxMinima Processor Oy – Energiatehokkuuden maailmanennätys kiihdyttää IoT-kehitystä
Multifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Multifunktionaaliset-polysakkaridit-avaavat-uusia-mahdollisuuksia.aspxMultifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia
Lämpöaistimus on monen tekijän summahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Lampoaistimus-on-monen-tekijan-summa.aspxLämpöaistimus on monen tekijän summa
Panimolaboratorio – Paremman oluen puolestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Panimolaboratorio-paremman-oluen-puolesta.aspxPanimolaboratorio – Paremman oluen puolesta
Suomalainen polttokennotekniikka pyrkii maailmallehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalainen-polttokennotekniikka-pyrkii-maailmalle.aspxSuomalainen polttokennotekniikka pyrkii maailmalle
Kierrätyksellä kriittiset metallit talteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kierratyksella-kriittiset-metallit-talteen.aspxKierrätyksellä kriittiset metallit talteen
Enemmän kuin pelkkää piitähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Enemman-kuin-pelkkaa-piita.aspxEnemmän kuin pelkkää piitä
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Intohimo siivittää tutkimustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Uudet puupohjaiset materiaalit apuna muovijätteen vähentämisessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudet-puupohjaiset-materiaalit-apuna-muovijätteen-vähentämisessä.aspxUudet puupohjaiset materiaalit apuna muovijätteen vähentämisessä
Bisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sauli-Tormala-Kasvua-kansainvalisilta-kentilta.aspxBisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltä
Mitä kuuluu Australiaan?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-kuuluu-Australiaan.aspxMitä kuuluu Australiaan?
Yritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yritysten-ja-tutkijoiden-loydettava-toisensa-uudella-tavalla.aspxYritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavalla
FinnCERES vie materiaalien biotalouden uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/FinnCERES-vie-materiaalien-biotalouden-uudelle-tasolle-.aspxFinnCERES vie materiaalien biotalouden uudelle tasolle
S-ryhmä uskoo monikanavamalliinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/S-ryhma-uskoo-monikanavamalliin.aspxS-ryhmä uskoo monikanavamalliin
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
Kitka ja kasvihuonepäästöt kuriin materiaalien digitoinnillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kitka-ja-kasvihuonepaastot-kuriin-materiaalien-digitoinnilla.aspxKitka ja kasvihuonepäästöt kuriin materiaalien digitoinnilla
Digitalisoimalla biotalous uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisoimalla-biotalous-uudelle-tasolle.aspxDigitalisoimalla biotalous uudelle tasolle
Ilman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ilman-hiilidioksidista-raaka-aine-polttoaineisiin-kemikaaleihin-ja-ruokaan.aspxIlman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaan
Puukuitu haastaa muovin kauppakasseissahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puukuitu-haastaa-muovin-kauppakasseissa.aspxPuukuitu haastaa muovin kauppakasseissa
Hienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaattejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hienokemia-tarvitsee-biopohjaisia-aromaatteja.aspxHienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaatteja