Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

Mika Lintilä

​​​Mika Lintilä.

Suomi tavoittelee kärkipaikkaa tekoälyn soveltamisessa

Teksti: Juha Peltonen | Kuva: Timo Porthan | 14.11.2017

​Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan tekoäly muuttaa maailmaa lähivuosina vähintään yhtä vaikuttavasti kuin polttomoottorin keksiminen aikanaan. Hän on asettanut työryhmän ehdottamaan Suomelle tekoälyohjelmaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä asetti toukokuussa työryhmän laatimaan ehdotusta Suomen tekoälyohjelmaksi. Ryhmää vetää Huhtamäki Oyj:n puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä.

Tavoitteena ei ole vähempi kuin nostaa Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi eli tekoäly ja robotiikka suomalaisyritysten menestystekijäksi.

Tekoälylle on olemassa useita määritelmiä. Tekoälyryhmä ei aio juuttua teoreettiseen pohdiskeluun vaan keskittyy tekoihin.

– Työryhmä on aloittanut vauhdikkaasti. Tavoitteena ei ole iso tylsä paperi, vaan saada asioita liikkeelle, VTT:n tutkimusjohtaja Kalle Kantola sanoo.

Hän on työryhmän sihteeristössä. Väliraportissaan ryhmä esitti ensimmäiset toimenpide-ehdotuksensa.

Kantolan mukaan Suomessa tehdään jo paljon tekoälyn kehityksen ja soveltamisen eteen. Nyt on meneillään sen tekemisen laajentaminen ja nopeuttaminen. Esimerkiksi VTT:llä on paljon tekoälyyn liittyvää osaamista. Tekoäly myös nousi painopisteeksi VTT:n viimeisimmässä strategiapäivityksessä.

– Suomessa on paljon strukturoitua digitaalista dataa johtuen esimerkiksi teollisuutemme luonteesta. Olemme pitkään tehneet tuotteita, joissa suoritusvaateet ovat korkeat. Suorituskyky on varmistettu digitaalisten teknologioiden ja palveluiden avulla, joista on kerääntynyt ainutlaatuista dataa.

Myös julkisella sektorilla käsitellään paljon tietoa, kuten terveydenhuollossa. Kantola mainitsee keskostutkimuksen esimerkkinä alasta, jolla tekoälyn avulla voidaan saavuttaa maailman kärkipositio.

– Kun erilaista dataa analysoidaan tekoälyn avulla, voidaan auttaa lääkäriä tekemään parempia diagnooseja, Kantola vakuuttaa.

Tärkeintä on soveltaminen

Ilman dataa ei ole tekoälyä eikä siihen liittyvää liiketoimintaa. Data tulee sensoreiden ja tietoliikenteen kautta, ja tietoliikenteessä Suomi on hyvällä tasolla. Datalähteiden lisäksi tarvitaan osaamista ja toimialatietämystä. Kantolan mukaan VTT:llä on koko paketti.

– Meillä on ymmärrystä liiketoiminnasta ja teknologiaosaamista. Siksi voimme olla kärjessä auttamassa asiakkaita tekoälyn hyödyntämisessä eri aloilla. Tekoälyssä VTT:n vahvuudet ovat soveltamisessa.

Kantola jakaa tekoälyn parissa toimivat yritykset kahteen ryhmään; soveltajiin ja kehittäjiin. Tekoälyä palveluliiketoiminnassaan soveltaville yrityksille tekoäly on seuraava palikka digitalisaation jatkumossa. Toisessa ryhmässä on yrityksiä, jotka tuottavat tekoälyyn liittyviä ratkaisuja, kuten kuvan tai puheen tunnistusta.

– Suomessa on paljon hyvin erikoistuneita pienyrityksiä, jotka kehittävät tekoälyratkaisuja tiettyihin teknologioihin. Pienten ja ketterien juttuna on kehittää ratkaisuja soveltaville yrityksille.

Tekoälyä soveltavat yritykset ovat tyypillisesti keskikokoisia tai suuren kokoluokan toimijoita, kuten Kone ja Cargotec. Tilanne on sama muuallakin. Maailmanlaajuisesti Googlen ja Amazonin kaltaisia isoja alan toimijoita, joilla on valtavasti dataa, on vain muutama.

– Maailmassa on muutama iso tekoälyn parissa toimiva pelaaja ja paljon pieniä, jotka kehittävät teknologiaa kapealla sektorilla. Keskikokoiset soveltajat puuttuvat. Tekoälyohjelman tarkoituksena on esittää toimenpiteitä nimenomaan soveltamisessa, Kantola sanoo.

Hänen mukaansa mitään ei tapahdu ilman yritysten mukaan lähtöä, mutta niiden kiinnostus on jo herännyt. Globaalisti näkyy myös, että isot toimijat haluavat kasvattaa omaa ekosysteemiään, ja hakevat kumppaneita. Siinä on Suomellakin mahdollisuus.

Tekoälyssä VTT:n vahvuudet ovat soveltamisessa. – Voimme olla kärjessä auttamassa eri sidosryhmiä, tutkimusjohtaja Kalle Kantola sanoo.

Kansainvälisesti "aikamoinen kilpajuoksu"

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan tekoäly on noussut päättäjien agendalle nopeasti, ja siitä on tullut hetkessä valtavirtaa kansainvälisessä politiikassa.

– Kun reilut kaksi vuotta sitten tehtiin Smolnassa hallitusohjelmaa, kukaan ei maininnut sanaa tekoäly. Ja paikalla oli paljon fiksujakin, ei vain poliitikkoja, Lintilä heittää.

Hänen hiljattaisessa tapaamisessaan Japanin kauppaministeri Sekon kanssa suurin osa keskusteluista koski tekoälyä ja yhteistyötä siinä. Lintilän mukaan tekoälyssä on käynnissä kansainvälisesti "aikamoinen kilpajuoksu".

Yhdysvallat johtaa juoksua kaikilla mittareilla. Economist-lehden mukaan Yhdysvalloissa on jätetty tekoälyyn liittyviä patenttihakemuksia nelinkertaisesti Eurooppaan verrattuna, Kiinassakin yli kaksinkertaisesti. Tekoälyfirmojen ja niiden rahoituksen määrässä Yhdysvallat on selvä ykkönen, ja suurimmat toimijat ovat amerikkalaisia.

Kiina julkaisi heinäkuussa "valtiollisen aloitteen" tekoälystä. Se on keskitetty ohjelma, jonka mukaan jo vuoteen 2020 mennessä tekoälyn yleisen kehityksen ja soveltamistahdin tulisi olla maailman kärkeä, ja 2025 mennessä tekoäly olisi keskeinen teollisuuden ja talouden uudistumisen veturi. Kiinan tavoitteena on olla maailman johtava tekoälyn innovaatiokeskus vuoteen 2030 mennessä.

Venäjä ei vertailuissa paljon näy. Sen sijaan Japani, Etelä-Korea ja Intia kirivät kohti Euroopan tasoa.

– On tärkeää pitää selkeät suunnat. Mitä aiemmin olemme liikkeellä, sitä enemmän voimme parantaa tuloksellisuutta tekoälyllä. Minulla on selkeä käsitys, että tulevaisuuden menestyvä kunta, maakunta ja yhteiskunta on sellainen, joka osaa parhaiten soveltaa tekoälyä, Lintilä sanoo.

Hän vertaa tekoälyä keksintönä polttomoottoriin.

– Viiden seuraavan vuoden aikana tekoäly muuttaa elämäämme enemmän kuin yksikään muu keksintö, samalla tavalla kuin polttomoottorin keksiminen aikanaan.

Lintilän mukaan myös valmiudet rahoittaa tekoälyhankkeita ovat Suomessa hyvät, vaikka ohjelmalla ei budjetissa korvamerkittyä rahaa olekaan.

– Innovatiiviset hankkeet, joihin liittyy tekoälyä, tulevat olemaan esimerkiksi Tekesin rahoituksessa korkealla profiililla.

Tekoäly pitää kansanomaistaa

Elinkeinoministerin mukaan ratkaisevaa tekoälyohjelman onnistumisessa on, miten asia saadaan kansanomaistettua legendaarista "Pihtiputaan mummoa" myöten.

– Tekoälyn opettajat ja soveltajat ovat nyt kullanarvoisia. Olen ehdottanut kansalaisopistoille, että tämä otettaisiin vakavasti.

Tekoälyn lukutaidosta puhutaan samalla tavalla kuin medialukutaidosta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Viimeksi mainittu ei kuitenkaan tunnu kehittyneen paremmaksi. Tekoälyn lukutaidolla ei tarkoiteta tekoälyn opettamista, vaan että kaikissa ammateissa toimivilla olisi tieto siitä, miten tekoälyä voi omassa työssään hyödyntää.

Koska tekoäly ei ole pienen ryhmän toimintaa, vaan vaikuttaa kaikkien arkeen, siihen halutaan osallistaa laajoja joukkoja. Otakantaa.fi:ssä voi esimerkiksi kysyä aiheesta. Julkiseen keskusteluun onkin tullut pelkojen tilalle järkeä, ja päällimmäinen sävy on innostus.

Yhteiskunnalliseen kontekstiin tuotuna tekoälyhaasteet liittyvät lainsäädäntöön, innovaatiotoiminnan tukeen ja tietokantojen käyttöoikeuksiin. Ala-Pietilän työryhmä pohtii esimerkiksi, kuka datan omistaa.

– Sellaisiakin puheenvuoroja on kuulunut, että kaikki pitäisi antaa Brysselin haltuun geenipankeista lähtien, mutta tässä pitää olla protektionisti. Haluan pitää asiat Suomen käsissä ja suomenkielisinä, Lintilä sanoo.

Tekoälyohjelmaa ehdottava työryhmä on asetettu vaalikauden loppuun, mutta ministeri arvelee sen saavan jatkoa yli vaalikausien.

 

Tekoäly otti takapakkia 1990-luvulla

Tekoälystä on puhuttu ainakin 1950-luvulta, mutta sen kehitys on pariinkin kertaan tyssännyt siihen, etteivät odotukset ole täyttyneet. VTT:llä tekoälyosaamisen juuret ulottuvat pitkälle 1980-luvulle. Silloin ja vielä 1990-luvun alussakin VTT:llä oli kolme-neljä työryhmää asian kimpussa.

– 1990-luvun lopulla ja seuraavan vuosikymmenen alussa oli kausi, jolloin sanaa ei käytetty. Puhuttiin korkeintaan koneälyoppimisesta, VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto sanoo.

Hän johtaa Miten saadaan digitaaliset palveluekosysteemit ja alustat Suomen menestystekijäksi -ohjelmaa, joka on osa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusohjelmaa.

Uuden vaiheen taustalla on konetehon nousu ja tietokantojen kasvu. Laskentatehoa ei tarvitse edes olla itsellä, vaan sitä saa pilvestä, niin kuin valmiita tekoälyohjelmia ja -alustojakin. Tämä mahdollistaa pienillekin yrityksille pääsyn globaaleille markkinoille.

VTT on mukana kehittämässä esimerkiksi rannelaitteiden mittaustulosten analysointia, jossa suomalaiset ovat maailman parhaita. Aiemmin rannetietokone piti käynnistää urheilusuorituksen alkaessa. Nyt liikunta tunnistuu automaattisesti.

– Tyypilliset lajit juoksu, pyöräily, sauvakävely tai jalkapallo tunnistetaan 97-prosenttisesti. Luokittelutarkkuus on parantunut lyhyessä ajassa viisinkertaiseksi. Rannelaite erottaa jopa pyöräilyn ja sähköpyöräilyn, Ailisto sanoo.

Työterveydenhoidossa on päästy sairastuvuuden ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn yksinkertaisilla kysymyksillä, joiden vastauksia tekoälyohjelma vertaa 120 000 muun henkilön vastauksiin.

Yhdysvalloissa on jo korvattu urheiluselostajia toimittajaroboteilla, joihin on syötetty pelitilastot. VTT ja Helsingin yliopisto taas ovat kokeilleet tekoälyä toimittajan työssä vaalitulosten uutisoinnissa. Tekoälyohjelma osaa tuottaa äänestysalueittain perusuutisia, jotka kertovat vaalivoittajat kyseisellä alueella.

Teräksen valssauksessa on onnistuttu ennakoimaan laatuongelmia, kun kymmenistä tietolähteistä saatuja mittaustuloksia yhdistetään tekoälyn avulla.

Heikki Ailiston mukaan keskustelu tekoälystä on aina tasapainoilua, sillä ensimmäiseksi ihmisille tulevat mieleen Terminaattori-elokuvat.

– Hypetys, jonka mukaan kaikki muuttuu ja koneet ovat oikeasti älykkäitä, ei pidä paikkaansa. Eikä se, että kaikkien työpaikat katoavat. Mutta sekään ei ole totta, ettei mitään tapahdu.

Ailiston mukaan tekoäly tuo yhteiskuntaan pitkällä tähtäyksellä isojakin muutoksia, mutta ne eivät tapahdu niin nopeasti kuin puhutaan. Muutoksiin kuluu 10–20 vuotta.

– Esimerkiksi autonomiset autot ovat jo totta, mutta eivät ne vuonna 2022 korvaa pullakuskia eivätkä tavallista autoilijaa. Suljetussa avolouhoksessa sen sijaan kuorma-autot voivat liikkua ilman kuskia, niin kuin messubussit kävelyvauhtia messualueella tai traktorit pellolla.

– Toisaalta vähänkään paremmissa autoissa on jo nyt kaistavahti, vakionopeuden säädin ja hätäjarrutus, ja sitä kautta tekoäly hiipii tavallisiin henkilöautoihin. Silti niissä on oltava kuski vielä ensi vuosikymmenen lopullakin. Mutta 25 vuoden kuluttua saattaa olla, että kaikki kaupunkibussit liikkuvat ilman kuljettajaa, Ailisto arvioi.

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Tekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoaly-paljastaa-sydanpotilaan-komplikaatioriskin.aspxTekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskin
Impulssi 1/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2018.aspxImpulssi 1/2018
Matti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ennen-kuin-tieto-hukkuu-numeroihin.aspxMatti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihin
Ihmisten jäljillähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ihmisten-jaljilla.aspxIhmisten jäljillä
Kohti uutta syöpähoitoa soluseulonnallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kohti-uutta-syopahoitoa-soluseulonnalla.aspxKohti uutta syöpähoitoa soluseulonnalla
Maailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-vuonn-2030-vastauksia-huomisen-kysymyksiin.aspxMaailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiin
Matti Apunen: Ongelma nimeltä huippuosaajahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Matti-Apunen-Ongelma-nimelta-huippuosaaja.aspxMatti Apunen: Ongelma nimeltä huippuosaaja
Kun osaat mitata, osaat parantaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/MIKES-tekee-vaativia-mittauksia-teollisuuden-kayttoon.aspxKun osaat mitata, osaat parantaa
Muutosjohtamisen luova voimahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Muutosjohtamisen-luova-voima.aspxMuutosjohtamisen luova voima
Suomella osaaminen globaaleihin ongelmiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomella-osaaminen-globaaleihin-ongelmiin.aspxSuomella osaaminen globaaleihin ongelmiin
Erkki KM Leppävuori: Tehoa tutkimukseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehoa-tutkimukseen.aspxErkki KM Leppävuori: Tehoa tutkimukseen
Teknologiahypestä asiakasymmärrykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teknologiahypesta-asiakasymmarrykseen.aspxTeknologiahypestä asiakasymmärrykseen
Teollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollisuuden-kyberturvallisuus-paranee-yhteistyolla.aspxTeollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllä
Tositoimia Suomen nostamiseksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tositoimia-Suomen-nostamiseksi.aspxTositoimia Suomen nostamiseksi
Yritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yritysten-ja-tutkijoiden-loydettava-toisensa-uudella-tavalla.aspxYritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavalla
Plasmakäsittely kirittää materiaalikehitystähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Plasmakasittely-kirittaa-materiaalikehitysta.aspxPlasmakäsittely kirittää materiaalikehitystä
ChemSheet-innovaatioilla tietä uusille ratkaisuillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Chemsheet-innovaatioilla-tietä-uusille-ratkaisuille.aspxChemSheet-innovaatioilla tietä uusille ratkaisuille
Tulevaisuuden sensorihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-sensori.aspxTulevaisuuden sensori
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
LEO tuo älyä sylintereihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/LEO-tuo-alya-sylintereihin.aspxLEO tuo älyä sylintereihin
Maailma kuluttajien silminhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-kuluttajien-silmin.aspxMaailma kuluttajien silmin
Tehdään totta biotaloudestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehdaan-totta-biotaloudesta.aspxTehdään totta biotaloudesta
Automaatio antaa paketille siivethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatio-antaa-paketille-siivet.aspxAutomaatio antaa paketille siivet
Kvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmällehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kvanttinormaaleita-uudistuvalle-SI-jarjestelmalle.aspxKvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmälle
Ledikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ledikalvot-taipuvat-kansanlampusta-lentokoneisiin.aspxLedikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiin
Petri Kalliokoski: Tekoäly siirtyy sanoista tekoihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Petri-Kalliokoski-Tekoaly-siirtyy-sanoista-tekoihin.aspxPetri Kalliokoski: Tekoäly siirtyy sanoista tekoihin
Uutta virtaa elektroniikkateollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uutta-virtaa-elektroniikkateollisuuteen.aspxUutta virtaa elektroniikkateollisuuteen
Voiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-alykkaiden-kaupunkien-suorituskykya-mitata.aspxVoiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?
Voiko ympäristöväittämiin luottaa?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-ymparistovaittamiin-luottaa.aspxVoiko ympäristöväittämiin luottaa?
Kitka ja kasvihuonepäästöt kuriin materiaalien digitoinnillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kitka-ja-kasvihuonepaastot-kuriin-materiaalien-digitoinnilla.aspxKitka ja kasvihuonepäästöt kuriin materiaalien digitoinnilla
Kyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamistahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuus-vaatii-muutakin-kuin-teknologiaosaamista.aspxKyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamista
Suomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tyhjä-artikkeli-3-numerolle-1.aspxSuomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050
Impulssi 2/2014https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2014.aspxImpulssi 2/2014
Impulssi 1/2014https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Impulssi 1/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2016.aspxImpulssi 1/2016
Panimolaboratorio – Paremman oluen puolestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Panimolaboratorio-paremman-oluen-puolesta.aspxPanimolaboratorio – Paremman oluen puolesta
Älylasit haastavat kännykänhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alylasit-haastavat-kannykan.aspxÄlylasit haastavat kännykän
Pekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pekka-Soinin-Business-Finland-on-yritysten-kansainvalistymiskanava.aspxPekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”
Digitalisoimalla biotalous uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisoimalla-biotalous-uudelle-tasolle.aspxDigitalisoimalla biotalous uudelle tasolle
IPR edellä ulkomaillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/IPR-edella-ulkomaille.aspxIPR edellä ulkomaille
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Tuottoa sijoituksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoa-sijoituksille.aspxTuottoa sijoituksille
Digitalisaatio tasoittaa erojahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisaatio-tasoittaa-eroja.aspxDigitalisaatio tasoittaa eroja
Kestävästi lankaa puukuidustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestavasti-lankaa-puukuidusta.aspxKestävästi lankaa puukuidusta
Tua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavathttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiantuotanto-ja-kaytto–fiksut-valinnat-vaikuttavat.aspxTua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavat
Energiaministeri laajentaisi päästökauppaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaministeri-laajentaisi-paastokauppaa.aspxEnergiaministeri laajentaisi päästökauppaa
Solar Foods Oy: Räätälöityä ravintoa avaruustutkimuksen malliinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Solar-Foods-Oy-Raataloitya-ravintoa-avaruustutkimuksen-malliin.aspxSolar Foods Oy: Räätälöityä ravintoa avaruustutkimuksen malliin
Energiaratkaisut ja 2050-tavoitteethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaratkaisut-ja-2050-tavoitteet.aspxEnergiaratkaisut ja 2050-tavoitteet
Mies, jota optimismi ja uteliaisuus vievät eteenpäinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mies-jota-optimismi-ja-uteliaisuus-vievat-eteenpain.aspxMies, jota optimismi ja uteliaisuus vievät eteenpäin