Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

Mika Lintilä

​​​Mika Lintilä.

Suomi tavoittelee kärkipaikkaa tekoälyn soveltamisessa

Teksti: Juha Peltonen | Kuva: Timo Porthan | 14.11.2017

​Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan tekoäly muuttaa maailmaa lähivuosina vähintään yhtä vaikuttavasti kuin polttomoottorin keksiminen aikanaan. Hän on asettanut työryhmän ehdottamaan Suomelle tekoälyohjelmaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä asetti toukokuussa työryhmän laatimaan ehdotusta Suomen tekoälyohjelmaksi. Ryhmää vetää Huhtamäki Oyj:n puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä.

Tavoitteena ei ole vähempi kuin nostaa Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi eli tekoäly ja robotiikka suomalaisyritysten menestystekijäksi.

Tekoälylle on olemassa useita määritelmiä. Tekoälyryhmä ei aio juuttua teoreettiseen pohdiskeluun vaan keskittyy tekoihin.

– Työryhmä on aloittanut vauhdikkaasti. Tavoitteena ei ole iso tylsä paperi, vaan saada asioita liikkeelle, VTT:n tutkimusjohtaja Kalle Kantola sanoo.

Hän on työryhmän sihteeristössä. Väliraportissaan ryhmä esitti ensimmäiset toimenpide-ehdotuksensa.

Kantolan mukaan Suomessa tehdään jo paljon tekoälyn kehityksen ja soveltamisen eteen. Nyt on meneillään sen tekemisen laajentaminen ja nopeuttaminen. Esimerkiksi VTT:llä on paljon tekoälyyn liittyvää osaamista. Tekoäly myös nousi painopisteeksi VTT:n viimeisimmässä strategiapäivityksessä.

– Suomessa on paljon strukturoitua digitaalista dataa johtuen esimerkiksi teollisuutemme luonteesta. Olemme pitkään tehneet tuotteita, joissa suoritusvaateet ovat korkeat. Suorituskyky on varmistettu digitaalisten teknologioiden ja palveluiden avulla, joista on kerääntynyt ainutlaatuista dataa.

Myös julkisella sektorilla käsitellään paljon tietoa, kuten terveydenhuollossa. Kantola mainitsee keskostutkimuksen esimerkkinä alasta, jolla tekoälyn avulla voidaan saavuttaa maailman kärkipositio.

– Kun erilaista dataa analysoidaan tekoälyn avulla, voidaan auttaa lääkäriä tekemään parempia diagnooseja, Kantola vakuuttaa.

Tärkeintä on soveltaminen

Ilman dataa ei ole tekoälyä eikä siihen liittyvää liiketoimintaa. Data tulee sensoreiden ja tietoliikenteen kautta, ja tietoliikenteessä Suomi on hyvällä tasolla. Datalähteiden lisäksi tarvitaan osaamista ja toimialatietämystä. Kantolan mukaan VTT:llä on koko paketti.

– Meillä on ymmärrystä liiketoiminnasta ja teknologiaosaamista. Siksi voimme olla kärjessä auttamassa asiakkaita tekoälyn hyödyntämisessä eri aloilla. Tekoälyssä VTT:n vahvuudet ovat soveltamisessa.

Kantola jakaa tekoälyn parissa toimivat yritykset kahteen ryhmään; soveltajiin ja kehittäjiin. Tekoälyä palveluliiketoiminnassaan soveltaville yrityksille tekoäly on seuraava palikka digitalisaation jatkumossa. Toisessa ryhmässä on yrityksiä, jotka tuottavat tekoälyyn liittyviä ratkaisuja, kuten kuvan tai puheen tunnistusta.

– Suomessa on paljon hyvin erikoistuneita pienyrityksiä, jotka kehittävät tekoälyratkaisuja tiettyihin teknologioihin. Pienten ja ketterien juttuna on kehittää ratkaisuja soveltaville yrityksille.

Tekoälyä soveltavat yritykset ovat tyypillisesti keskikokoisia tai suuren kokoluokan toimijoita, kuten Kone ja Cargotec. Tilanne on sama muuallakin. Maailmanlaajuisesti Googlen ja Amazonin kaltaisia isoja alan toimijoita, joilla on valtavasti dataa, on vain muutama.

– Maailmassa on muutama iso tekoälyn parissa toimiva pelaaja ja paljon pieniä, jotka kehittävät teknologiaa kapealla sektorilla. Keskikokoiset soveltajat puuttuvat. Tekoälyohjelman tarkoituksena on esittää toimenpiteitä nimenomaan soveltamisessa, Kantola sanoo.

Hänen mukaansa mitään ei tapahdu ilman yritysten mukaan lähtöä, mutta niiden kiinnostus on jo herännyt. Globaalisti näkyy myös, että isot toimijat haluavat kasvattaa omaa ekosysteemiään, ja hakevat kumppaneita. Siinä on Suomellakin mahdollisuus.

Tekoälyssä VTT:n vahvuudet ovat soveltamisessa. – Voimme olla kärjessä auttamassa eri sidosryhmiä, tutkimusjohtaja Kalle Kantola sanoo.

Kansainvälisesti "aikamoinen kilpajuoksu"

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan tekoäly on noussut päättäjien agendalle nopeasti, ja siitä on tullut hetkessä valtavirtaa kansainvälisessä politiikassa.

– Kun reilut kaksi vuotta sitten tehtiin Smolnassa hallitusohjelmaa, kukaan ei maininnut sanaa tekoäly. Ja paikalla oli paljon fiksujakin, ei vain poliitikkoja, Lintilä heittää.

Hänen hiljattaisessa tapaamisessaan Japanin kauppaministeri Sekon kanssa suurin osa keskusteluista koski tekoälyä ja yhteistyötä siinä. Lintilän mukaan tekoälyssä on käynnissä kansainvälisesti "aikamoinen kilpajuoksu".

Yhdysvallat johtaa juoksua kaikilla mittareilla. Economist-lehden mukaan Yhdysvalloissa on jätetty tekoälyyn liittyviä patenttihakemuksia nelinkertaisesti Eurooppaan verrattuna, Kiinassakin yli kaksinkertaisesti. Tekoälyfirmojen ja niiden rahoituksen määrässä Yhdysvallat on selvä ykkönen, ja suurimmat toimijat ovat amerikkalaisia.

Kiina julkaisi heinäkuussa "valtiollisen aloitteen" tekoälystä. Se on keskitetty ohjelma, jonka mukaan jo vuoteen 2020 mennessä tekoälyn yleisen kehityksen ja soveltamistahdin tulisi olla maailman kärkeä, ja 2025 mennessä tekoäly olisi keskeinen teollisuuden ja talouden uudistumisen veturi. Kiinan tavoitteena on olla maailman johtava tekoälyn innovaatiokeskus vuoteen 2030 mennessä.

Venäjä ei vertailuissa paljon näy. Sen sijaan Japani, Etelä-Korea ja Intia kirivät kohti Euroopan tasoa.

– On tärkeää pitää selkeät suunnat. Mitä aiemmin olemme liikkeellä, sitä enemmän voimme parantaa tuloksellisuutta tekoälyllä. Minulla on selkeä käsitys, että tulevaisuuden menestyvä kunta, maakunta ja yhteiskunta on sellainen, joka osaa parhaiten soveltaa tekoälyä, Lintilä sanoo.

Hän vertaa tekoälyä keksintönä polttomoottoriin.

– Viiden seuraavan vuoden aikana tekoäly muuttaa elämäämme enemmän kuin yksikään muu keksintö, samalla tavalla kuin polttomoottorin keksiminen aikanaan.

Lintilän mukaan myös valmiudet rahoittaa tekoälyhankkeita ovat Suomessa hyvät, vaikka ohjelmalla ei budjetissa korvamerkittyä rahaa olekaan.

– Innovatiiviset hankkeet, joihin liittyy tekoälyä, tulevat olemaan esimerkiksi Tekesin rahoituksessa korkealla profiililla.

Tekoäly pitää kansanomaistaa

Elinkeinoministerin mukaan ratkaisevaa tekoälyohjelman onnistumisessa on, miten asia saadaan kansanomaistettua legendaarista "Pihtiputaan mummoa" myöten.

– Tekoälyn opettajat ja soveltajat ovat nyt kullanarvoisia. Olen ehdottanut kansalaisopistoille, että tämä otettaisiin vakavasti.

Tekoälyn lukutaidosta puhutaan samalla tavalla kuin medialukutaidosta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Viimeksi mainittu ei kuitenkaan tunnu kehittyneen paremmaksi. Tekoälyn lukutaidolla ei tarkoiteta tekoälyn opettamista, vaan että kaikissa ammateissa toimivilla olisi tieto siitä, miten tekoälyä voi omassa työssään hyödyntää.

Koska tekoäly ei ole pienen ryhmän toimintaa, vaan vaikuttaa kaikkien arkeen, siihen halutaan osallistaa laajoja joukkoja. Otakantaa.fi:ssä voi esimerkiksi kysyä aiheesta. Julkiseen keskusteluun onkin tullut pelkojen tilalle järkeä, ja päällimmäinen sävy on innostus.

Yhteiskunnalliseen kontekstiin tuotuna tekoälyhaasteet liittyvät lainsäädäntöön, innovaatiotoiminnan tukeen ja tietokantojen käyttöoikeuksiin. Ala-Pietilän työryhmä pohtii esimerkiksi, kuka datan omistaa.

– Sellaisiakin puheenvuoroja on kuulunut, että kaikki pitäisi antaa Brysselin haltuun geenipankeista lähtien, mutta tässä pitää olla protektionisti. Haluan pitää asiat Suomen käsissä ja suomenkielisinä, Lintilä sanoo.

Tekoälyohjelmaa ehdottava työryhmä on asetettu vaalikauden loppuun, mutta ministeri arvelee sen saavan jatkoa yli vaalikausien.

 

Tekoäly otti takapakkia 1990-luvulla

Tekoälystä on puhuttu ainakin 1950-luvulta, mutta sen kehitys on pariinkin kertaan tyssännyt siihen, etteivät odotukset ole täyttyneet. VTT:llä tekoälyosaamisen juuret ulottuvat pitkälle 1980-luvulle. Silloin ja vielä 1990-luvun alussakin VTT:llä oli kolme-neljä työryhmää asian kimpussa.

– 1990-luvun lopulla ja seuraavan vuosikymmenen alussa oli kausi, jolloin sanaa ei käytetty. Puhuttiin korkeintaan koneälyoppimisesta, VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto sanoo.

Hän johtaa Miten saadaan digitaaliset palveluekosysteemit ja alustat Suomen menestystekijäksi -ohjelmaa, joka on osa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusohjelmaa.

Uuden vaiheen taustalla on konetehon nousu ja tietokantojen kasvu. Laskentatehoa ei tarvitse edes olla itsellä, vaan sitä saa pilvestä, niin kuin valmiita tekoälyohjelmia ja -alustojakin. Tämä mahdollistaa pienillekin yrityksille pääsyn globaaleille markkinoille.

VTT on mukana kehittämässä esimerkiksi rannelaitteiden mittaustulosten analysointia, jossa suomalaiset ovat maailman parhaita. Aiemmin rannetietokone piti käynnistää urheilusuorituksen alkaessa. Nyt liikunta tunnistuu automaattisesti.

– Tyypilliset lajit juoksu, pyöräily, sauvakävely tai jalkapallo tunnistetaan 97-prosenttisesti. Luokittelutarkkuus on parantunut lyhyessä ajassa viisinkertaiseksi. Rannelaite erottaa jopa pyöräilyn ja sähköpyöräilyn, Ailisto sanoo.

Työterveydenhoidossa on päästy sairastuvuuden ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn yksinkertaisilla kysymyksillä, joiden vastauksia tekoälyohjelma vertaa 120 000 muun henkilön vastauksiin.

Yhdysvalloissa on jo korvattu urheiluselostajia toimittajaroboteilla, joihin on syötetty pelitilastot. VTT ja Helsingin yliopisto taas ovat kokeilleet tekoälyä toimittajan työssä vaalitulosten uutisoinnissa. Tekoälyohjelma osaa tuottaa äänestysalueittain perusuutisia, jotka kertovat vaalivoittajat kyseisellä alueella.

Teräksen valssauksessa on onnistuttu ennakoimaan laatuongelmia, kun kymmenistä tietolähteistä saatuja mittaustuloksia yhdistetään tekoälyn avulla.

Heikki Ailiston mukaan keskustelu tekoälystä on aina tasapainoilua, sillä ensimmäiseksi ihmisille tulevat mieleen Terminaattori-elokuvat.

– Hypetys, jonka mukaan kaikki muuttuu ja koneet ovat oikeasti älykkäitä, ei pidä paikkaansa. Eikä se, että kaikkien työpaikat katoavat. Mutta sekään ei ole totta, ettei mitään tapahdu.

Ailiston mukaan tekoäly tuo yhteiskuntaan pitkällä tähtäyksellä isojakin muutoksia, mutta ne eivät tapahdu niin nopeasti kuin puhutaan. Muutoksiin kuluu 10–20 vuotta.

– Esimerkiksi autonomiset autot ovat jo totta, mutta eivät ne vuonna 2022 korvaa pullakuskia eivätkä tavallista autoilijaa. Suljetussa avolouhoksessa sen sijaan kuorma-autot voivat liikkua ilman kuskia, niin kuin messubussit kävelyvauhtia messualueella tai traktorit pellolla.

– Toisaalta vähänkään paremmissa autoissa on jo nyt kaistavahti, vakionopeuden säädin ja hätäjarrutus, ja sitä kautta tekoäly hiipii tavallisiin henkilöautoihin. Silti niissä on oltava kuski vielä ensi vuosikymmenen lopullakin. Mutta 25 vuoden kuluttua saattaa olla, että kaikki kaupunkibussit liikkuvat ilman kuljettajaa, Ailisto arvioi.

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Kestävät ja älykkäät yhteisöthttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestävät-ja-älykkäät-yhteisöt.aspxKestävät ja älykkäät yhteisöt
Palvelut PK-yrityksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Palvelut-PK-yrityksille.aspxPalvelut PK-yrityksille
Vähähiilinen energiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vähähiilinen-energia.aspxVähähiilinen energia
Älykäs teollisuushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-teollisuus.aspxÄlykäs teollisuus
Liiketoiminnan kehittäminenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoiminnan-kehittäminen.aspxLiiketoiminnan kehittäminen
Digitaalinen maailmahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaalinen-maailma.aspxDigitaalinen maailma
Terveys ja hyvinvointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveys-ja-hyvinvointi.aspxTerveys ja hyvinvointi
Biotalous ja kiertotaloushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biotalous-ja-kiertotalous.aspxBiotalous ja kiertotalous
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Samaa säätöä seuraavat 100 vuottahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Samaa-säätöä-seuraavat-100-vuotta.aspxSamaa säätöä seuraavat 100 vuotta
Robottiautojen esiinmarssihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robottiautojen-esiinmarssi.aspxRobottiautojen esiinmarssi
Simon Kos, Microsoft: Tekoäly rynnii potilaan avuksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Simon-Kos-Microsoft-Tekoaly-rynnii-potilaan-avuksi.aspxSimon Kos, Microsoft: Tekoäly rynnii potilaan avuksi
Kännykällä mielenrauhaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kannykalla-mielenrauhaa.aspxKännykällä mielenrauhaa
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Uutta virtaa elektroniikkateollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uutta-virtaa-elektroniikkateollisuuteen.aspxUutta virtaa elektroniikkateollisuuteen
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
Kansainvälinen yrittäjyys ei toteudu hetkessä vaan siihen kasvetaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kansainvälinen-yrittäjyys-ei-toteudu-hetkessä-vaan-siihen-kasvetaan.aspxKansainvälinen yrittäjyys ei toteudu hetkessä vaan siihen kasvetaan
Kone on inhimillisempihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kone-on-inhimillisempi.aspxKone on inhimillisempi
Muutosjohtamisen luova voimahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Muutosjohtamisen-luova-voima.aspxMuutosjohtamisen luova voima
Pekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pekka-Soinin-Business-Finland-on-yritysten-kansainvalistymiskanava.aspxPekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”
Teknologiahypestä asiakasymmärrykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teknologiahypesta-asiakasymmarrykseen.aspxTeknologiahypestä asiakasymmärrykseen
Suomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tyhjä-artikkeli-3-numerolle-1.aspxSuomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050
Salofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Salofa-tuo-pikatestit-terveyden-ja-ympariston-seurantaan.aspxSalofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaan
ChemSheet-innovaatioilla tietä uusille ratkaisuillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Chemsheet-innovaatioilla-tietä-uusille-ratkaisuille.aspxChemSheet-innovaatioilla tietä uusille ratkaisuille
Lämpöaistimus on monen tekijän summahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Lampoaistimus-on-monen-tekijan-summa.aspxLämpöaistimus on monen tekijän summa
Suomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-suuntaa-vahahiiliseen-alyliikenteeseen.aspxSuomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseen
Enemmän kuin pelkkää piitähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Enemman-kuin-pelkkaa-piita.aspxEnemmän kuin pelkkää piitä
Automaatiolla älykkyyttä liikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatiolla-alykkyytta-liikenteeseen.aspxAutomaatiolla älykkyyttä liikenteeseen
Älykäs 5G-valaisinpylväs tuo turvaa älykaupungin asukkaillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alykas-5G-valaisinpylvas-tuo-turvaa-alykaupungin-asukkaille.aspxÄlykäs 5G-valaisinpylväs tuo turvaa älykaupungin asukkaille
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Bisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sauli-Tormala-Kasvua-kansainvalisilta-kentilta.aspxBisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltä
Kaura on kysyttyä tavaraa maailmallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaura-on-kysyttya-tavaraa-maailmalla.aspxKaura on kysyttyä tavaraa maailmalla
Suomalainen polttokennotekniikka pyrkii maailmallehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalainen-polttokennotekniikka-pyrkii-maailmalle.aspxSuomalainen polttokennotekniikka pyrkii maailmalle
Kvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmällehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kvanttinormaaleita-uudistuvalle-SI-jarjestelmalle.aspxKvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmälle
Mitä ja miten tulevaisuudessa syödään?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-ja-miten-tulevaisuudessa-syodaan.aspxMitä ja miten tulevaisuudessa syödään?
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Vanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/FiR-1-tutkimusreaktori-poistetaan-kaytosta.aspxVanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteilla
Merenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Merenkulku-murroksessa-aly-tulee-komentosilloille.aspxMerenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloille
Autonominen maailma on jo täällähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Autonominen-maailma-on-jo-taalla.aspxAutonominen maailma on jo täällä
Tua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavathttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiantuotanto-ja-kaytto–fiksut-valinnat-vaikuttavat.aspxTua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavat
Solar Foods Oy: Räätälöityä ravintoa avaruustutkimuksen malliinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Solar-Foods-Oy-Raataloitya-ravintoa-avaruustutkimuksen-malliin.aspxSolar Foods Oy: Räätälöityä ravintoa avaruustutkimuksen malliin
Uusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusi-agenda-tehostaa-tutkimusinfran-käyttöä.aspxUusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöä
Laivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laivateollisuuden-digitalisoituminen-edellyttää-huippututkimusta.aspxLaivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimusta
Tehdään totta biotaloudestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehdaan-totta-biotaloudesta.aspxTehdään totta biotaloudesta
Röntgenkuvantaminen uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Rontgen-kuvantaminen-uudelle-tasolle.aspxRöntgenkuvantaminen uudelle tasolle
Digitalisoimalla biotalous uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisoimalla-biotalous-uudelle-tasolle.aspxDigitalisoimalla biotalous uudelle tasolle
Kyberturvallisuutta rokotusohjelman keinoinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuutta-rokotusohjelman-keinoin.aspxKyberturvallisuutta rokotusohjelman keinoin
Riskienhallintaa mutkistuvassa maailmassahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Riskienhallintaa-mutkistuvassa-maailmassa.aspxRiskienhallintaa mutkistuvassa maailmassa