Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​

Tulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovellukset

Harri Setälä, Tekla Tammelin | 24.5.2017

​​Selluloosa on eräs yleisimmistä luonnossa esiintyvistä biopolymeereistä ligniinin, hemiselluloosien ja proteiinien ohella. Sitä on runsaasti erityisesti puuvartisissa kasveissa, joissa se toimii soluseinän vahvistavana päärakennekomponenttina yhdessä hemiselluloosien ja ligniinin kanssa tuoden rakenteeseen erityisesti jäykkyyttä. 

Selluloosa on lineaarinen homopolymeeri koostuen toisiinsa β-(1-4)-glykosidi­-sidoksin sitoutuneista D-gluko­pyranoosiyksi­köistä. Selluloosa ei juurikaan liukene veteen toisin kuin samoista glukoosiyksiköistä koostuva tärkkelys, jossa amyloosin ja haaroittuneen amylopektiinin glukoosiyksiköt ovat sitoutuneet 
α-(1-4)-glykosidisidoksin ja haarakoh­dissa myös α-(1-6)-sidoksin. Selluloosa, tärkkelys, erilaiset hemiselluloosat ja pektiini kuuluvat polysakkarideihin, jotka koostuvat erilaisista monosakkarideista, kuten glukoosi (selluloosa ja tärkkelys), galaktoosi, ksylaani, mannoosi ja galakturonihappo. 

 
Puun selluloosan polymerointiaste (DP) on noin 10 000 ja esimerkiksi puuvillan selluloosan jopa 15 000. Näin ollen yhden selluloosamolekyylin paino voi olla yli miljoonan ­­(g/mol). Selluloosaa on saatavilla molekyylipainoltaan myös huomattavasti alhaisempina laatuina, jolloin DP voi olla enää vain 300–500. 

 
Selluloosamolekyylit järjestyvät luonnossa nanofibrilleiksi ja niistä edelleen isommiksi kuiturakenteiksi. Selluloosa vaatii turvotakseen vesiympäristössä esimerkiksi voimakkaasti alkalisia olosuhteita ja liuetakseen alkalin ohella jotain sopivaa apuainetta, kuten ureaa (NaOH/urea) tai sinkkioksidia (NaOH/ZnO). Selluloosaa voidaan myös liuottaa erityisiin ”selluloosaliuottimiin”, kuten N-metyylimorfoliinin-N-oksidi (NMMO), N,N-dimetyyliasetamidilitiumkloridiseos (DMAc/LiCl) tai ioniset liuottimet (IL). Näitä homogeenisia liuotinsysteemejä, joissa selluloosa on kokonaan liuenneena, käytetään myös muokattaessa selluloosaa kemiallisesti. Sekä selluloosan liuottamisesta että sen kemiallisesta muokkauksesta edellä mainituissa reaktio-olosuhteissa on saatavilla erinomaisia katsausartikkeleita.1, 2

 

Selluloosakuitumateriaalit ja käyttöominaisuuksien parantaminen

Puuvillasta tai pellavasta saatavia selluloosakuituja käytetään sellaisenaan tekstiiliteollisuudessa. Toisaalta esimerkiksi puusta tuotettua ja valkaistua liukoselluloosaa, josta ligniini ja hemiselluloosat on poistettu, käytetään myös erilaisten selluloosajohdannaisten ja muuntokuitutuotteiden valmistukseen. 

 
Kuidunvalmistusprosesseissa selluloosa liuotetaan ensin joko sellaisenaan tai kemiallisesti muokattuna sopivaan liuotinympäristöön ja regeneroidaan takaisin kuiduksi. Lyocell-prosessissa selluloosa liuo­tetaan ensin NMMO-systeemiin ja regeneroidaan siitä edelleen kuiduksi. Biocelsol-menetelmässä selluloosa käsitellään ensin selluloosaa pilkkovilla entsyymeillä ja liuotetaan sen jälkeen NaOH/ZnO-systeemiin käyttäen apuna erityistä kylmäkäsittelyä –40…–30 °​C:ssa. Saatu selluloosaliuos regeneroidaan kuiduksi rikkihappokylvyn avulla.

 
Biocelsol-menetelmää on tutkittu viime vuosina erityisesti Suomessa muun muassa VTT:llä Future Biorefinery -sellu­loosaohjelmassa yhdessä yliopistojen ja teollisuuden kanssa.3 Esimerkiksi yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa on kehitetty erilaisia Biocelsol-prosessiin so­veltuvia selluloosaeetterijohdannaisia, jotka sekä liukenevat paremmin käytettyyn lähtöseok­seen että omaavat lopputuotetta parantavia ominaisuuksia. 

 
Viskoo­sikuituun verrattuna tällä menetelmällä valmistetuilla tekstiilikuidulla on huomattavasti parempi, yli kolminkertainen, kosteuden­pidätyskyky, joka parantaa teks­tiilin käyttöominaisuuksia, eri­tyisesti hengittävyyttä. Tämän lisäksi kuituun liitettyjä reaktiivisia ryhmiä voidaan käyttää tekstiili­kuitujen jälkimuokkaukseen ja ominaisuuksien parantamiseen esimerkiksi jo valmiissa tekstiilimateriaalissa.4

 
Viskoosiprosessi perustuu selluloosan modifiointiin rikkihiilellä (CS2) selluloosaksantaatiksi, joka liukenee alkaliseen veteen ja josta se regeneroidaan happamissa olosuhteissa takaisin selluloosakuiduksi. Erityisesti viskoosiprosessille on viime vuosina pyritty löytämään korvaavaa 
menetelmää johtuen rikkihiilen toksi­suudesta ja paloherkkyydestä.5

 

Mikro- ja nanoselluloosa-pohjaiset uudet materiaalit

Mikro- ja nanofibrilloidun selluloosan tutkimus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ympäri maailmaa etenkin Pohjoismaissa, Japanissa sekä Pohjois-Amerikassa. Myös VTT on osallistunut aktiivisesti tähän tutkimustyöhön yhdessä teollisuuden kanssa monissa sekä kan­sallisissa että kansainvälisissä tutkimushankkeissa. 

 
Vastikään päättyneessä EU:n rahoittamassa Nanoselect-hankkeessa tutkittiin nanoselluloosapohjaisten membraanimateriaalien valmistusta veden käsittelyyn ja puhdistukseen. VTT:llä kehitettiin muun muassa polyvinyylialkoholista (PVA) ja TEMPO-hapetetusta nanoselluloosasta (TONC)6 valmistettu membraanimateriaali,7 johon voidaan lisätä lämpövasteinen/heräteherkkä funktionaalisuus 
eli stimuli-responsive-ominaisuus. TONC-membraanin pinnalle kiinnitettiin heräteherkkä polymeeri, joka muuttaa kokoaan/muotoaan tietyssä lämpötilassa (Lower Critical Solution Temperature) 
samalla avaten tai sulkien membraanin huokoset suodattuvuuden (permeabili­teetti) tällöin muuttuessa. Tämä ominaisuus myös mahdollistaa membraanin puhdistamisen tehokkaasti ilman pesu­kemikaaleja vain lämpötilaa apuna käyttäen (kts. Kuva 1).8 TOCN-membraanin hydrofiilisyys, pintavaraus sekä huokos­koko mahdollistavat sen käytön myös muun muassa orgaanisten liuottimien9 sekä arvometallien sitomisessa10.

 
​​
figure1.jpg
 

 
Kuva 1. Heräteherkän lämpötilan muutoksiin reagoivan membraanimateriaalin periaate (vasemmalla), kuva membraanista (keskellä) sekä atomivoimamikroskooppinen (AFM) kuva membraanin pinnasta (oikealla). Membraanin valmis­tukseen käytetty kemiallinen muokkausreitti: Selluloosakuidun TEMPO-hapetus, TEMPO-hapetetun kuidun karboksyylihapporyhmien etyyliesteröinti ja sitten amidointi lämpötilasäätyvällä polymeerilla PNIPAM-NH2. (Reprinted with permission from Hakalahti, M. et al. ACS Appl. Mater. Interfaces, 2016, 8, 2923−2927. Copyright 2017 American Chemical Society.)

 

 
Selluloosananofibrilleistä (CNF tai NFC) on myös valmistettu esimerkiksi pakkaus- ja barrieerimateriaaleiksi soveltuvaa filmiä, jonka hapenläpäisykykyä on voitu alentaa huomattavasti ja samalla vähentää merkittävästi sen kosteusherkkyyttä muokkaamalla CNF-filmiä käyttäen niin sanottua suoraa pintamuokkausmenetelmää, jossa filmin pintaan kiinnitettiin muun muassa aminosilaaniryhmiä.11

 
Nanofibrilloitua selluloosaa voidaan käyttää myös solunkas­vatusalustamateriaalina tai im­mo-
­bilisoitaessa erilaisia biomolekyylejä, kuten entsyymejä, selluloosakuidun pintaan. Selluloosafibrilliin kiinnitettyjä reaktiivisia substituentteja, kuten akrylaatti- tai allyyliryhmiä, voidaan edelleen käyttää erilaiseen jatkomuokkaukseen, kuten verkouttamiseen (ristisilloitus), oksastamiseen (graftaus), tai biomolekyylien immobilisointiin kuituihin. Esimerkiksi nanofibrilliin kiinnitetty allyyliryhmän kaksoissidos voidaan muuttaa reaktiiviseksi epoksiryhmäksi, jota on käytetty muun muassa entsyymiproteiinien kiinnittämiseen mikroselluloosakuituun.12 Allyyliryhmää voi myös hyödyntää erilaisten biomolekyylien kiinnittämiseen kuitumateriaaliin erittäin nopeaa ja tehokasta tiolieeni ”click” -kemiaa käyttäen.13

 

Selluloosakuitujen kemiallinen muokkaus ja sovellusesimerkkejä

Selluloosa voidaan siis muokata joko heterogeenisessa reaktio­systeemissä kuitumaisena tai 
liuottaa kokonaan, jolloin kyseessä on homogeeninen reaktioympäristö. Karboksimetyyliselluloosan (CMC) teollinen valmistusprosessi on hyvä esimerkki heterogeenisesta menetelmästä, jossa sellukuidut reagoivat alkalisessa vesi-isopropanoliseoksessa. Riippuen siitä, kuinka paljon ja minkä tyyppisiä substituentteja selluloosaan liitetään, saadaan tuloksena selluloosajohdannainen, joka joko säilyttää prosessissa kuitumaisen rakenteensa tai voidaan liuottamisen jälkeen regeneroida uudelleen kuitutuotteeksi. Toisaalta selluloosa voidaan muokata kumpaakin reaktiosysteemiä käyttäen niin pitkälle, että se muuttuu koko­naan joko vesiliukoiseksi tuotteeksi, kuten monet selluloosaeetterit, 
esimerkiksi hydroksi­etyyli- (HEC) tai hydroksipropyyliselluloosa (HPC), tai orgaanisiin liuottimiin liukoi­siksi tuotteiksi, kuten termo­plastiset selluloosa-asetaatti (CA) ja selluloosa-asetaattibutyraatti (CAB). 

 
VTT:llä on tutkittu ja kehitetty laajasti erilaisia veteen liukoisia ja/tai paremmin kuitujen valmistusprosesseihin soveltuvia ja niihin uusia ominaisuuksia tuovia selluloosajohdannaisia sekä termoplastisia selluloosapohjaisia materiaaleja. Selluloosajohdannaisissa niiden substituutioastetta ja/tai substituentin laatua on säädetty vastaamaan sovelluksen vaatimuksia. Käytetyn selluloosaraaka-aineen valinnalla on erittäin tärkeä merkitys loppu­tuotteen ominaisuuksille. Usein selluloosan molekyylipainoa täytyy säätää sopivaksi, jotta halutut ominaisuudet voidaan paremmin saavuttaa. 

 
Uusista VTT:llä kehitetyistä sellu­loosapohjaisista termoplastisista materiaaleista mainittakoon muun muassa hydroksipropyyliselluloosa-asetaatit ja selluloosapalmitaattiesterit. Esimerkiksi säätämällä termoplastiseen selluloosapalmitaattiin käytetyn sellu­loosan molekyylipainoa sekä palmitaatin substituutioastetta voitiin parantaa merkittävästi sen ominaisuuksia, kuten sulamispistettä, lämmönkestävyyttä ja erilaisia barrier-ominaisuuksia, kuten vesihöyryn (WVTR) ja hapen läpäisy­kykyä (OTR)..14  

 

 

 
Harri_Setala_1.jpg
 
Harri Setälä

 
Filosofian tohtori Harri Setälä toimii VTT:llä erikoistutkijana enimmäkseen selluloosan ja hemiselluloosien kemiallisen muokkauksen parissa sekä myös ligniinin ja ligniinipohjaisten materiaalien tutkimuksessa. Hänen vuoden 2008 väitöskirjansa käsitteli puun ja ligniinin kemiaa. Ennen siirtymistään VTT:lle vuonna 1999 Setälä työskenteli muun muassa silloisen Cultorin (Suomen Sokeri) tutkimuskeskuksessa Kantvikissa useita vuosia.­ Hän on julkaissut konferenssi­esitelmien ja -posterien lisäksi muun muassa 25 vertaisar­vioitua julkaisua. Vuonna 2012 hän sai Filtration Societyn kultamitalin lämpötilasäätyvien suodatin­materiaalien kehitystyöstä.

 

 

 
Tekla_Tammelin_1.jpg
 
Tekla Tammelin

 
Tekniikan tohtori Tekla Tammelin toimii VTT:llä johtavana tutkijana ja Principal Investigator -roolissa Uudet kuitutuotteet -tiimissä ja keskittyy tutkimaan kasvin soluseinän komponenttien mahdollisuuksia uusissa materiaalisovelluksissa. Tammelin väitteli vuonna 2006 aiheenaan pintavuoro­vaikutukset kuidun kompo­­nent­tien välillä. Tammelin on lisäksi biotuotetekniikan dosentti Aalto-yliopistossa. 
Hän on julkaissut 50 vertais­arvioitua julkaisua sekä yli 80 konferenssijulkaisua. Vuonna 2010 hän voitti pinta- ja kolloidikemian Akzo Nobel Nordic Research Prize -tutkimuspalkinnon ja vuonna 2016 hän sai VTT Awardin tieteellisestä huippuosaamisesta.



 
Kuvat: Sirpa Levonperä​

 

 
Viitteet 
[1] Gericke M., Fardim P., Heinze T. (2012) Ionic Liquids – Promising but challenging solvents for homogeneous derivatization of cellulose. Molecules 17: 7458-7502.
[2] El Soud O. A., Nawaz H., Areas E. P. G. (2013) Chemistry and applications of polysaccharide solutions in strong electrolytes/dipolar aprotic solvents: An overview. Molecules 18: 1270-1313.
[3] Vehviläinen M., Kamppuri T., Grönqvist S., Rissanen M., Maloney T., Honkanen M., Nousiainen P. (2015) Dissolution of enzyme-treated cellulose using freezing-thawing method and the properties of fibres regenerated from the solution. Cellulose 22: 1653-1674.
[4] Vehviläinen M., Kamppuri T., Setälä H., Grönqvist S., Rissanen M., Honkanen M., Nousiainen P. (2015) Regeneration of fibres from alkaline solution containing enzyme-treated 3-allyloxy-2-hydroxypropyl substituted cellulose. Cellulose 22: 2271-2282.
[5] Wang S., Lu A., Zhang L. (2016) Recent advances in regenerated cellulose materials. 
Prog. Polym. Sci. 53: 169-206.
[6] Saito T., Nishiyama Y., Putaux J., Vignon M., Isogai A. (2006) Homogeneous suspensions of individualized microfibrils from TEMPO-catalyzed oxidation of native cellulose. Biomacromolecules 
7: 1687–1691.
[7] Hakalahti M., Salminen A., Seppälä J., Tammelin T. (2015) Effect of interfibrillar PVA bridging on water stability and mechanical properties of TEMPO/NaClO2 oxidized cellulosic nanofibril films. Carbohydr. Polym. 126: 78-82.​
[8] Hakalahti M., Mautner A., Johansson L.-S., Hänninen T., Setälä H., Kontturi E., Bismarck A., Tammelin T. (2016) Direct Interfacial Modification of Nanocellulose Films for Thermoresponsive Membrane Template. ACS Appl. Mater. Interfaces 8: 2923−2927.
[9] Mautner A., Lee K.Y., Lahtinen P., Tammelin T., Li K., Bismarck A. (2014) Nanopapers for 
organic solvent nanofiltration. Chem. Commun. 
50: 5778-5781.
[10] Karim Z., Hakalahti M., Tammelin T., Mathew A. (2017) In situ TEMPO surface functionalization 
of nanocellulose membranes for enhanced adsorption of metal ions from aqueous medium. RSC Adv. 7: 5232-5241.
[11] Peresin M. P., Kammiovirta K., Heikkinen H., Johansson L.-S., Vartiainen J., Setälä H., Österberg M., Tammelin T. (2017) Surface functionalized nanocellulose film with controlled interactions with oxygen and water. Submitted 
to Carbohydr. Polym.
[12] Arola S., Tammelin T., Setälä H., Tullila A., Linder M. B. (2012) Immobilization-stabilization 
of proteins on nanofibrillated cellulose derivatives 
and their bioactive film formation. Biomacromolecules 13: 594-603.
[13] Nurmi L., Salminen R., Setälä H. (2015)  Modular modification of xylan with UV-initiated 
thiol-ene reaction. Carbohydr. Res. 404: 63–69.
[14] Willberg-Keyriläinen P., Talja R., Asikainen S., Harlin A., Ropponen J. (2016) The effect of cellulose molar mass on the properties of palmitate esters. Carbohydr. Polym. 151: 988-995.


 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Tekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoaly-paljastaa-sydanpotilaan-komplikaatioriskin.aspxTekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskin
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Maailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-vuonn-2030-vastauksia-huomisen-kysymyksiin.aspxMaailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiin
Idean jyvistä isoihin innovaatioihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Idean-jyvista-isoihin-innovaatioihin.aspxIdean jyvistä isoihin innovaatioihin
Kovaakin kovempi vientituotehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kovaakin-kovempi-vientituote.aspxKovaakin kovempi vientituote
Impulssi 2/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Impulssi 1/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2018.aspxImpulssi 1/2018
Energiaministeri laajentaisi päästökauppaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaministeri-laajentaisi-paastokauppaa.aspxEnergiaministeri laajentaisi päästökauppaa
Kvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmällehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kvanttinormaaleita-uudistuvalle-SI-jarjestelmalle.aspxKvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmälle
Intohimo siivittää tutkimustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Brasilia viitoittaa bioenergian tietähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Brasilia-viitoittaa-bioenergian-tieta.aspxBrasilia viitoittaa bioenergian tietä
Petri Kalliokoski: Tekoäly siirtyy sanoista tekoihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Petri-Kalliokoski-Tekoaly-siirtyy-sanoista-tekoihin.aspxPetri Kalliokoski: Tekoäly siirtyy sanoista tekoihin
Energiaratkaisut ja 2050-tavoitteethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaratkaisut-ja-2050-tavoitteet.aspxEnergiaratkaisut ja 2050-tavoitteet
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
Matti Apunen: Ratkaisun ytimessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ratkaisun-ytimessa.aspxMatti Apunen: Ratkaisun ytimessä
Mies, jota optimismi ja uteliaisuus vievät eteenpäinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mies-jota-optimismi-ja-uteliaisuus-vievat-eteenpain.aspxMies, jota optimismi ja uteliaisuus vievät eteenpäin
Uutta virtaa elektroniikkateollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uutta-virtaa-elektroniikkateollisuuteen.aspxUutta virtaa elektroniikkateollisuuteen
Merenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Merenkulku-murroksessa-aly-tulee-komentosilloille.aspxMerenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloille
Vanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/FiR-1-tutkimusreaktori-poistetaan-kaytosta.aspxVanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteilla
Digitalisoimalla biotalous uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisoimalla-biotalous-uudelle-tasolle.aspxDigitalisoimalla biotalous uudelle tasolle
Ilman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ilman-hiilidioksidista-raaka-aine-polttoaineisiin-kemikaaleihin-ja-ruokaan.aspxIlman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaan
Impulssi 1/2014https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Impulssi 1/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Impulssi 2/2015https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Älylasit haastavat kännykänhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alylasit-haastavat-kannykan.aspxÄlylasit haastavat kännykän
Multifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Multifunktionaaliset-polysakkaridit-avaavat-uusia-mahdollisuuksia.aspxMultifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia
Tuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöönhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuotteita-jätteestä.aspxTuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöön
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Plasmakäsittely kirittää materiaalikehitystähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Plasmakasittely-kirittaa-materiaalikehitysta.aspxPlasmakäsittely kirittää materiaalikehitystä
Ikäteknologia arjen apuna ja turvanahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ikäteknologia-arjen-apuna-ja-turvana.aspxIkäteknologia arjen apuna ja turvana
Maailma paremmaksi hyvällä energiallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-paremmaksi-hyvalla-energialla.aspxMaailma paremmaksi hyvällä energialla
Solar Foods Oy: Räätälöityä ravintoa avaruustutkimuksen malliinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Solar-Foods-Oy-Raataloitya-ravintoa-avaruustutkimuksen-malliin.aspxSolar Foods Oy: Räätälöityä ravintoa avaruustutkimuksen malliin
LEO tuo älyä sylintereihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/LEO-tuo-alya-sylintereihin.aspxLEO tuo älyä sylintereihin
Autonomiset järjestelmät yleistyvät teollisuudessa nopeastihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Autonomiset-jarjestelmat-yleistyvat-teollisuudessa-nopeasti.aspxAutonomiset järjestelmät yleistyvät teollisuudessa nopeasti
Hybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/hybridimenetelmilla-uusia-ratkaisuja-metallien-kierratykseen.aspxHybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseen
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Onko tulevaisuudessa jätevettä?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
Kalasatamasta älykkään energian mallialuehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kalasatamasta-alykkaan-energian-mallialue.aspxKalasatamasta älykkään energian mallialue
Avoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Avoimen-lahdekoodin-infrastruktuuri-sahkomekaanisen-alan-tuotekehityksessa.aspxAvoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessä
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Tulevaisuuden arkkitehdit asiallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-arkkitehdit-asialla.aspxTulevaisuuden arkkitehdit asialla
Asiakasasenteen airuethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asiakasasenteen-airuet.aspxAsiakasasenteen airuet
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Pekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pekka-Soinin-Business-Finland-on-yritysten-kansainvalistymiskanava.aspxPekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”
Mediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mediatuotannossa-ja-asumispalveluissa-valmistaudutaan-5G-verkkoon.aspxMediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoon
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
Kestävästi lankaa puukuidustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestavasti-lankaa-puukuidusta.aspxKestävästi lankaa puukuidusta
Mitä kuuluu Australiaan?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-kuuluu-Australiaan.aspxMitä kuuluu Australiaan?
Yhteisöllisiä asumisratkaisuja Suomesta Namibiaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yhteisöllisiä-asumisratkaisuja-Suomesta-Namibiaan.aspxYhteisöllisiä asumisratkaisuja Suomesta Namibiaan