Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​

Suomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050

Marko Jääskeläinen | 31.12.2014

​Millaiset mahdollisuudet Suomella on siirtyä vähähiiliseen yhteiskuntaan? Mitkä ovat vaihtoehdot ja millaisia riskejä niihiin liittyy?

Vuonna 2012 käynnistyneessä Low Carbon Finland 2050 Platform (LCFinPlat) -hankkeessa tarkasteltiin Suomen mahdollisuuksia ja haasteita siirtyä vähähiiliseen yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä.

Vaihtoehtoisia vähähiilipolkuja muodostettiin yhteistyössä laajan asiantuntijaryhmän kanssa, ja vähähiilipolkuja analysoitiin laskennallisesti skenaariotarkasteluin tavoitteena muodostaa Suomen vähähiilitiekartta. 

Hankkeen koordinaatio oli VTT:n vastuulla ja koordinaattorina toimi tiimipäällikkö Tiina Koljonen. Hankeraportissa on esitetty vaihtoehtoisia keinoja Suomelle saavuttaa EU:n esittämät kasvihuonekaasujen päästötavoitteet vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa vähintään 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä vuoden 1990 päästötasosta. Työ on yksi esimerkki VTT:n ennakointi- ja skenaariotyöstä, joka auttaa alan toimijoita varautumaan tuleviin haasteisiin.
Hankkeeseen osallistuivat VTT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Metla, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Tekes. Tuloksia hyödynsi parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea.

Skenaariotarkastelun lähtökohdat

LCFinPlat-hankkeessa tehty työ keskittyy arvioimaan Suomen kustannustehokkaita ja ympäristön kannalta kestäviä keinoja saavuttaa vähähiilitavoite sekä päästötavoitteen vaikutuksia Suomen kansan­talouteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja Suomen energiajärjestelmään. Vähähiiliyhteiskunnan toteuttamiseksi voidaan osoittaa eri polkuja, ja skenaarioiden laadinnan peruslähtökohtana oli, että niiden tulee olla riittävän erilaiset, jotta tulevaisuutta voitaisiin arvioida mahdollisimman laajalti eri näkökulmista.

Nykytiedon valossa ei pystytä arvioimaan, mikä poluista olisi Suomelle paras vaihtoehto. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa kaikille poluille yhteisiä tekijöitä sekä riskejä, joita mahdollisesti tehdyt valinnat voivat tulevina vuosikymmeninä aiheuttaa. Selvää kuitenkin on, että 80 prosentin päästövähennys edellyttää merkittäviä toimia ja investointeja kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja siten radikaalia systeemi­tason muutosta, jonka toteuttamiseksi tarvitaan yhteistä tahtotilaa ja suuntaa.

Globaalisti sitova ilmastosopimus 

Low Carbon Finland 2050 Platform sisältää kaksi merkittävää lähtöoletusta: globaalisti on saatu sovittua sitova, kahden asteen hillintätavoitteeseen perustuva ilmastosopimus, ja uudet vähäpäästöiset teknologiat kehittyvät riittävän nopeasti ja ne saadaan markkinaehtoisesti käyttöön. Nykytilanteen näkökulmasta vähähiiliyhteiskuntaan siirtymiseen sisältyy siten suuria poliittisia haasteita. Lisäksi edellytetään merkittäviä panostuksia uuden vähäpäästöisen teknologian kehitykseen ja markkinoille saattamiseen. Lisähaasteen tilanteeseen tuo nykyinen infrastruktuuri, eli teolliset laitokset sekä rakennus- ja autokanta, jotka uusiutuvat hitaasti. Näin jo nykyisillä päätöksillä ja investoinneilla on vaikutuksia vuoteen 2050 asti. Suomen näkökulmasta erityisen kriittistä on CCS:n eli hiilidioksidin erotuksen ja varastoinnin kaupallistuminen riittävän ajoissa.

– Tämä on yksi niistä avainteknologioista, joita tarvitaan, jotta pystytään pitämään yllä nykyinen teollinen järjestelmä Suomessa myös vähähiilisessä yhteiskunnassa, Koljonen sanoo.

Muutoksia kaikilla sektoreilla

Koljosen mukaan nykytilannetta päästövähennysten tarpeen osalta kuvaa hyvin se, että tahtoa löytyy mutta konkretia puuttuu. 

– Aikataulun, keinojen ja tarvittavan panostuksen määrän suhteen on tällä hetkellä hyvin erilaisia näkemyksiä, hän sanoo.

Koljonen ja hankkeen ohjausryhmässä mukana ollut, VTT:n Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät -liiketoiminta-alueen operatiivinen johtaja Satu Helynen ovat yhtä mieltä siitä, että tavoite on niin kova, ettei siihen pääsemiseksi ole olemassa vain yhtä ratkaisukeinoa. Kyse on kokonaisuudesta.

– Siinä mennään rakentamisen, asumisen, liikenteen, teollisuuden ja energiatuotannon sektoreille ja näissä kaikissa tarvitaan muutoksia, täsmentää Helynen.

Kustannustehokkuutta tarkasteltaessa päästöjen vähentäminen on Koljosen mukaan tehokkainta teollisuudessa ja liikenteessä. Asumisen ja jätteenkäsittelyn päästöt vähenevät pitkälti jo nykyisin voimassa olevan politiikan vaikutuksesta, mutta lisätoimia tarvitaan erityisesti vuoden 2030 jälkeen. Maatalouden ja maankäytön päästöjen vähentämiseen keinovalikoima on suppeampi, erityisesti jos halutaan turvata kotimainen ruokahuolto.

Neljä eri skenaariota

Hankkeessa muodostettiin neljä erilaista vähähiiliskenaariota: Jatkuva kasvu, Pysähdys, Säästö ja Muutos. Eri skenaarioissa korostuvat erilaiset teknologiset valinnat sekä oletukset muun 
muassa yhteiskunnan rakenteesta (elinkeinorakenne, teollinen rakenne, yhdyskuntarakenne) sekä uuden teknologian kehityksestä ja käyttöönotosta. 

Uusiutuvan energian käyttö kasvaa kaikissa skenaarioissa, ja biopolttonesteiden tuotantoa liikenteeseen tulisi kasvattaa Suomessa merkittävästi siirryttäessä asteittain vähähiiliseen yhteis­kuntaan. Tuulienergia nousee kaikissa skenaarioissa vesi- ja bioenergian rinnalle kolmanneksi keskeiseksi uusiutuvan sähkön energialähteeksi. Myös aurinkoenergian tuotanto kasvaa kaikissa skenaarioissa, mutta erityisesti Jatkuva kasvu- ja Muutos-skenaa­rioissa, joissa älykkäät energiajärjestelmät ja uudet energian varastointiteknologiat mahdollistavat hajautetun energiantuotannon merkittävän kasvun.

– Energian kulutuksen osalta kaikissa vaihtoehdoissa lähdetään siitä, että se kääntyy laskuun. Energian käytön vähentäminen on osa päästöjen vähentämistä, Helynen toteaa. 

Yksi hypettää, toinen säästää

Koljosen mukaan neljästä skenaariosta pisimmälle menee Muutos-hypeskenaario, jossa oletetaan tapahtuvan radikaaleja, hyppäyksellisiä muutoksia teknologioissa, joista osa on vielä tällä hetkellä meille tuntemattomia. Lisäksi ihmisten arvojen, valintojen ja esimerkiksi työn tekemisen määritelmän oletetaan muuttuneen merkittävästi. Nämä tekijät yhdessä mahdollistavat nykyistä jopa hieman hajautuneemman yhdyskuntarakenteen. Muutos-skenaariossa lähtökohtaisesti oletettiin myös teollisen rakenteen radikaali muutos, jossa vientiteollisuus tuottaa korkean jalostusasteen tuotteita ja palveluja kansain­välisille markkinoille.

Konservatiivinen asenne suhteessa teknologiaan puolestaan otetaan Säästö-skenaariossa.

– Siinä lähtökohtana on, että EU lähtee etunojassa päästövähennystavoitteeseen siten, että meillä ei ole vielä kaikkia uusia teknologioita markkinaehtoisesti käytössä, vaan panostetaan energian säästöön, resurssitehokkuuteen ja energian käytön tehostamiseen, Koljonen sanoo.

Säästö-skenaariossa cleantech-viennin oletetaan lähtökohtaisesti kasvavan, mutta vientituotteet perustuisivat lähinnä energiatehokkuuteen ja siihen liittyvään palveluliiketoimintaan. Skenaarion vahvuus on korkea energiaomavaraisuus, mutta heikkous on vastaavasti muita vähähiiliskenaarioita korkeammat päästöjen vähentämisen kustannukset aikajaksolla 2030–2040.

Tietoa ja edullisia ratkaisuja

Osana hanketta toteutettiin kuluttajakysely, jossa haluttiin selvittää kuluttajien asenteita, valmiuksia, pelkoja ja toiveita siirryttäessä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä pidettiin tärkeänä: vastaajista näin ajatteli neljä viidestä (79 prosenttia). Naiset pitivät tavoitetta tärkeämpänä kuin miehet. Vastaajista 59 prosenttia ilmoitti vähentäneensä määrätietoisesti kasvihuonekaasupäästökuormitustaan. Tärkeimpiä perusteluita olla tekemättä niin olivat tavanomaista ratkaisua korkeampi hinta, käyttöönoton vaikeus sekä tiedon puute.  

Juuri tiedon tarjoamista kansalaisille sekä Koljonen että Helynen pitävät tärkeänä.

– Pitää pystyä osoittamaan, että uusi teknologia toimii ja on kustannustehokasta. Koulutusta tarvitaan huomattavasti enemmän, Koljonen sanoo.

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Digitaalinen maailmahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaalinen-maailma.aspxDigitaalinen maailma
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Biotalous ja kiertotaloushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biotalous-ja-kiertotalous.aspxBiotalous ja kiertotalous
Älykäs teollisuushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-teollisuus.aspxÄlykäs teollisuus
Vähähiilinen energiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vähähiilinen-energia.aspxVähähiilinen energia
Liiketoiminnan kehittäminenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoiminnan-kehittäminen.aspxLiiketoiminnan kehittäminen
Kestävät ja älykkäät yhteisöthttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestävät-ja-älykkäät-yhteisöt.aspxKestävät ja älykkäät yhteisöt
Palvelut PK-yrityksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Palvelut-PK-yrityksille.aspxPalvelut PK-yrityksille
Terveys ja hyvinvointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveys-ja-hyvinvointi.aspxTerveys ja hyvinvointi
Ikäteknologia arjen apuna ja turvanahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ikäteknologia-arjen-apuna-ja-turvana.aspxIkäteknologia arjen apuna ja turvana
Energiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiavarastojen-kysynta-kasvaa-vauhdilla.aspxEnergiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdilla
Hybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/hybridimenetelmilla-uusia-ratkaisuja-metallien-kierratykseen.aspxHybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseen
Ihmisten jäljillähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ihmisten-jaljilla.aspxIhmisten jäljillä
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Kohti potilaskeskeistä, yksilöllistä terveydenhuoltoahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kohti-potilaskeskeista-yksilollista-terveydenhuoltoa.aspxKohti potilaskeskeistä, yksilöllistä terveydenhuoltoa
Autonominen maailma on jo täällähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Autonominen-maailma-on-jo-taalla.aspxAutonominen maailma on jo täällä
Automaatiolla älykkyyttä liikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatiolla-alykkyytta-liikenteeseen.aspxAutomaatiolla älykkyyttä liikenteeseen
Avoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Avoimen-lahdekoodin-infrastruktuuri-sahkomekaanisen-alan-tuotekehityksessa.aspxAvoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessä
Digikärjellä kaivokseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digikärjella-kaivokseen.aspxDigikärjellä kaivokseen
Digitalisoimalla biotalous uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisoimalla-biotalous-uudelle-tasolle.aspxDigitalisoimalla biotalous uudelle tasolle
Mediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mediatuotannossa-ja-asumispalveluissa-valmistaudutaan-5G-verkkoon.aspxMediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoon
Onko tulevaisuudessa jätevettä?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
S-ryhmä uskoo monikanavamalliinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/S-ryhma-uskoo-monikanavamalliin.aspxS-ryhmä uskoo monikanavamalliin
Tehdään totta biotaloudestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehdaan-totta-biotaloudesta.aspxTehdään totta biotaloudesta
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Tulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-5G-verkko-etenee-koekayttoon-oulussa.aspxTulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussa
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Maailmalla ei ole parempaa innovaatiomalliahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailmalla-ei-ole-parempaa-innovaatiomallia.aspxMaailmalla ei ole parempaa innovaatiomallia
Tuottoa sijoituksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoa-sijoituksille.aspxTuottoa sijoituksille
Uusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusi-agenda-tehostaa-tutkimusinfran-käyttöä.aspxUusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöä
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Impulssi 1/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2018.aspxImpulssi 1/2018
Suomi on hyvä investointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi
Energiaratkaisut ja 2050-tavoitteethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaratkaisut-ja-2050-tavoitteet.aspxEnergiaratkaisut ja 2050-tavoitteet
Pekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pekka-Soinin-Business-Finland-on-yritysten-kansainvalistymiskanava.aspxPekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”
Röntgenkuvantaminen uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Rontgen-kuvantaminen-uudelle-tasolle.aspxRöntgenkuvantaminen uudelle tasolle
Energia-ala varautuu yhdessä kyberuhkiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energia-ala-varautuu-yhdessa-kyberuhkiin.aspxEnergia-ala varautuu yhdessä kyberuhkiin
Intohimo siivittää tutkimustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Hienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaattejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hienokemia-tarvitsee-biopohjaisia-aromaatteja.aspxHienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaatteja
Kolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmojahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kolmiulotteinen-virtuaalitodellisuus-ja-lisätty-todellisuus-Kohti-uusia-maailmoja.aspxKolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmoja
Suomalainen polttokennotekniikka pyrkii maailmallehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalainen-polttokennotekniikka-pyrkii-maailmalle.aspxSuomalainen polttokennotekniikka pyrkii maailmalle
Salofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Salofa-tuo-pikatestit-terveyden-ja-ympariston-seurantaan.aspxSalofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaan
Autonomiset järjestelmät yleistyvät teollisuudessa nopeastihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Autonomiset-jarjestelmat-yleistyvat-teollisuudessa-nopeasti.aspxAutonomiset järjestelmät yleistyvät teollisuudessa nopeasti
LEO tuo älyä sylintereihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/LEO-tuo-alya-sylintereihin.aspxLEO tuo älyä sylintereihin
Lämpöaistimus on monen tekijän summahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Lampoaistimus-on-monen-tekijan-summa.aspxLämpöaistimus on monen tekijän summa
Älypuhelinsovelluksella työhyvinvointia tehdasympäristöönhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alypuhelinsovelluksella-tyohyvinvointia-tehdasymparistoon.aspxÄlypuhelinsovelluksella työhyvinvointia tehdasympäristöön
IPR edellä ulkomaillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/IPR-edella-ulkomaille.aspxIPR edellä ulkomaille
Yhteisöllisiä asumisratkaisuja Suomesta Namibiaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yhteisöllisiä-asumisratkaisuja-Suomesta-Namibiaan.aspxYhteisöllisiä asumisratkaisuja Suomesta Namibiaan