Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​

Suomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050

Marko Jääskeläinen | 31.12.2014

​Millaiset mahdollisuudet Suomella on siirtyä vähähiiliseen yhteiskuntaan? Mitkä ovat vaihtoehdot ja millaisia riskejä niihiin liittyy?

Vuonna 2012 käynnistyneessä Low Carbon Finland 2050 Platform (LCFinPlat) -hankkeessa tarkasteltiin Suomen mahdollisuuksia ja haasteita siirtyä vähähiiliseen yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä.

Vaihtoehtoisia vähähiilipolkuja muodostettiin yhteistyössä laajan asiantuntijaryhmän kanssa, ja vähähiilipolkuja analysoitiin laskennallisesti skenaariotarkasteluin tavoitteena muodostaa Suomen vähähiilitiekartta. 

Hankkeen koordinaatio oli VTT:n vastuulla ja koordinaattorina toimi tiimipäällikkö Tiina Koljonen. Hankeraportissa on esitetty vaihtoehtoisia keinoja Suomelle saavuttaa EU:n esittämät kasvihuonekaasujen päästötavoitteet vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa vähintään 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä vuoden 1990 päästötasosta. Työ on yksi esimerkki VTT:n ennakointi- ja skenaariotyöstä, joka auttaa alan toimijoita varautumaan tuleviin haasteisiin.
Hankkeeseen osallistuivat VTT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Metla, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Tekes. Tuloksia hyödynsi parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea.

Skenaariotarkastelun lähtökohdat

LCFinPlat-hankkeessa tehty työ keskittyy arvioimaan Suomen kustannustehokkaita ja ympäristön kannalta kestäviä keinoja saavuttaa vähähiilitavoite sekä päästötavoitteen vaikutuksia Suomen kansan­talouteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja Suomen energiajärjestelmään. Vähähiiliyhteiskunnan toteuttamiseksi voidaan osoittaa eri polkuja, ja skenaarioiden laadinnan peruslähtökohtana oli, että niiden tulee olla riittävän erilaiset, jotta tulevaisuutta voitaisiin arvioida mahdollisimman laajalti eri näkökulmista.

Nykytiedon valossa ei pystytä arvioimaan, mikä poluista olisi Suomelle paras vaihtoehto. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa kaikille poluille yhteisiä tekijöitä sekä riskejä, joita mahdollisesti tehdyt valinnat voivat tulevina vuosikymmeninä aiheuttaa. Selvää kuitenkin on, että 80 prosentin päästövähennys edellyttää merkittäviä toimia ja investointeja kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja siten radikaalia systeemi­tason muutosta, jonka toteuttamiseksi tarvitaan yhteistä tahtotilaa ja suuntaa.

Globaalisti sitova ilmastosopimus 

Low Carbon Finland 2050 Platform sisältää kaksi merkittävää lähtöoletusta: globaalisti on saatu sovittua sitova, kahden asteen hillintätavoitteeseen perustuva ilmastosopimus, ja uudet vähäpäästöiset teknologiat kehittyvät riittävän nopeasti ja ne saadaan markkinaehtoisesti käyttöön. Nykytilanteen näkökulmasta vähähiiliyhteiskuntaan siirtymiseen sisältyy siten suuria poliittisia haasteita. Lisäksi edellytetään merkittäviä panostuksia uuden vähäpäästöisen teknologian kehitykseen ja markkinoille saattamiseen. Lisähaasteen tilanteeseen tuo nykyinen infrastruktuuri, eli teolliset laitokset sekä rakennus- ja autokanta, jotka uusiutuvat hitaasti. Näin jo nykyisillä päätöksillä ja investoinneilla on vaikutuksia vuoteen 2050 asti. Suomen näkökulmasta erityisen kriittistä on CCS:n eli hiilidioksidin erotuksen ja varastoinnin kaupallistuminen riittävän ajoissa.

– Tämä on yksi niistä avainteknologioista, joita tarvitaan, jotta pystytään pitämään yllä nykyinen teollinen järjestelmä Suomessa myös vähähiilisessä yhteiskunnassa, Koljonen sanoo.

Muutoksia kaikilla sektoreilla

Koljosen mukaan nykytilannetta päästövähennysten tarpeen osalta kuvaa hyvin se, että tahtoa löytyy mutta konkretia puuttuu. 

– Aikataulun, keinojen ja tarvittavan panostuksen määrän suhteen on tällä hetkellä hyvin erilaisia näkemyksiä, hän sanoo.

Koljonen ja hankkeen ohjausryhmässä mukana ollut, VTT:n Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät -liiketoiminta-alueen operatiivinen johtaja Satu Helynen ovat yhtä mieltä siitä, että tavoite on niin kova, ettei siihen pääsemiseksi ole olemassa vain yhtä ratkaisukeinoa. Kyse on kokonaisuudesta.

– Siinä mennään rakentamisen, asumisen, liikenteen, teollisuuden ja energiatuotannon sektoreille ja näissä kaikissa tarvitaan muutoksia, täsmentää Helynen.

Kustannustehokkuutta tarkasteltaessa päästöjen vähentäminen on Koljosen mukaan tehokkainta teollisuudessa ja liikenteessä. Asumisen ja jätteenkäsittelyn päästöt vähenevät pitkälti jo nykyisin voimassa olevan politiikan vaikutuksesta, mutta lisätoimia tarvitaan erityisesti vuoden 2030 jälkeen. Maatalouden ja maankäytön päästöjen vähentämiseen keinovalikoima on suppeampi, erityisesti jos halutaan turvata kotimainen ruokahuolto.

Neljä eri skenaariota

Hankkeessa muodostettiin neljä erilaista vähähiiliskenaariota: Jatkuva kasvu, Pysähdys, Säästö ja Muutos. Eri skenaarioissa korostuvat erilaiset teknologiset valinnat sekä oletukset muun 
muassa yhteiskunnan rakenteesta (elinkeinorakenne, teollinen rakenne, yhdyskuntarakenne) sekä uuden teknologian kehityksestä ja käyttöönotosta. 

Uusiutuvan energian käyttö kasvaa kaikissa skenaarioissa, ja biopolttonesteiden tuotantoa liikenteeseen tulisi kasvattaa Suomessa merkittävästi siirryttäessä asteittain vähähiiliseen yhteis­kuntaan. Tuulienergia nousee kaikissa skenaarioissa vesi- ja bioenergian rinnalle kolmanneksi keskeiseksi uusiutuvan sähkön energialähteeksi. Myös aurinkoenergian tuotanto kasvaa kaikissa skenaarioissa, mutta erityisesti Jatkuva kasvu- ja Muutos-skenaa­rioissa, joissa älykkäät energiajärjestelmät ja uudet energian varastointiteknologiat mahdollistavat hajautetun energiantuotannon merkittävän kasvun.

– Energian kulutuksen osalta kaikissa vaihtoehdoissa lähdetään siitä, että se kääntyy laskuun. Energian käytön vähentäminen on osa päästöjen vähentämistä, Helynen toteaa. 

Yksi hypettää, toinen säästää

Koljosen mukaan neljästä skenaariosta pisimmälle menee Muutos-hypeskenaario, jossa oletetaan tapahtuvan radikaaleja, hyppäyksellisiä muutoksia teknologioissa, joista osa on vielä tällä hetkellä meille tuntemattomia. Lisäksi ihmisten arvojen, valintojen ja esimerkiksi työn tekemisen määritelmän oletetaan muuttuneen merkittävästi. Nämä tekijät yhdessä mahdollistavat nykyistä jopa hieman hajautuneemman yhdyskuntarakenteen. Muutos-skenaariossa lähtökohtaisesti oletettiin myös teollisen rakenteen radikaali muutos, jossa vientiteollisuus tuottaa korkean jalostusasteen tuotteita ja palveluja kansain­välisille markkinoille.

Konservatiivinen asenne suhteessa teknologiaan puolestaan otetaan Säästö-skenaariossa.

– Siinä lähtökohtana on, että EU lähtee etunojassa päästövähennystavoitteeseen siten, että meillä ei ole vielä kaikkia uusia teknologioita markkinaehtoisesti käytössä, vaan panostetaan energian säästöön, resurssitehokkuuteen ja energian käytön tehostamiseen, Koljonen sanoo.

Säästö-skenaariossa cleantech-viennin oletetaan lähtökohtaisesti kasvavan, mutta vientituotteet perustuisivat lähinnä energiatehokkuuteen ja siihen liittyvään palveluliiketoimintaan. Skenaarion vahvuus on korkea energiaomavaraisuus, mutta heikkous on vastaavasti muita vähähiiliskenaarioita korkeammat päästöjen vähentämisen kustannukset aikajaksolla 2030–2040.

Tietoa ja edullisia ratkaisuja

Osana hanketta toteutettiin kuluttajakysely, jossa haluttiin selvittää kuluttajien asenteita, valmiuksia, pelkoja ja toiveita siirryttäessä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä pidettiin tärkeänä: vastaajista näin ajatteli neljä viidestä (79 prosenttia). Naiset pitivät tavoitetta tärkeämpänä kuin miehet. Vastaajista 59 prosenttia ilmoitti vähentäneensä määrätietoisesti kasvihuonekaasupäästökuormitustaan. Tärkeimpiä perusteluita olla tekemättä niin olivat tavanomaista ratkaisua korkeampi hinta, käyttöönoton vaikeus sekä tiedon puute.  

Juuri tiedon tarjoamista kansalaisille sekä Koljonen että Helynen pitävät tärkeänä.

– Pitää pystyä osoittamaan, että uusi teknologia toimii ja on kustannustehokasta. Koulutusta tarvitaan huomattavasti enemmän, Koljonen sanoo.

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Tekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoaly-paljastaa-sydanpotilaan-komplikaatioriskin.aspxTekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskin
Impulssi 1/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2018.aspxImpulssi 1/2018
Automaatio antaa paketille siivethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatio-antaa-paketille-siivet.aspxAutomaatio antaa paketille siivet
Automaatiolla älykkyyttä liikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatiolla-alykkyytta-liikenteeseen.aspxAutomaatiolla älykkyyttä liikenteeseen
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Matti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ennen-kuin-tieto-hukkuu-numeroihin.aspxMatti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihin
Ihmisten jäljillähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ihmisten-jaljilla.aspxIhmisten jäljillä
Joustavan energiatuotannon kärkimaaksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Joustavan-energian-karkimaaksi.aspxJoustavan energiatuotannon kärkimaaksi
Kaikki katseet uudistumiseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaikki-katseet-uudistumiseen.aspxKaikki katseet uudistumiseen
Kaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttäväähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaivostoiminnasta-kestavaa-ja-hyvaksyttavaa.aspxKaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttävää
Kohti uutta syöpähoitoa soluseulonnallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kohti-uutta-syopahoitoa-soluseulonnalla.aspxKohti uutta syöpähoitoa soluseulonnalla
Maailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-vuonn-2030-vastauksia-huomisen-kysymyksiin.aspxMaailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiin
Mahdollisuus piilee haasteissahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mahdollisuus-piilee-haasteissa.aspxMahdollisuus piilee haasteissa
Matti Apunen: Ongelma nimeltä huippuosaajahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Matti-Apunen-Ongelma-nimelta-huippuosaaja.aspxMatti Apunen: Ongelma nimeltä huippuosaaja
Matti Apunen: Meillä ei ole varaa olla ilman robottejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Meilla-ei-ole-varaa-olla-ilman-robotteja.aspxMatti Apunen: Meillä ei ole varaa olla ilman robotteja
Menetelmiä parempaan päätöksentekoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Menetelmia-parempaan-paatoksentekoon.aspxMenetelmiä parempaan päätöksentekoon
Kun osaat mitata, osaat parantaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/MIKES-tekee-vaativia-mittauksia-teollisuuden-kayttoon.aspxKun osaat mitata, osaat parantaa
Muutosjohtamisen luova voimahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Muutosjohtamisen-luova-voima.aspxMuutosjohtamisen luova voima
Riskienhallintaa mutkistuvassa maailmassahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Riskienhallintaa-mutkistuvassa-maailmassa.aspxRiskienhallintaa mutkistuvassa maailmassa
Suomella osaaminen globaaleihin ongelmiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomella-osaaminen-globaaleihin-ongelmiin.aspxSuomella osaaminen globaaleihin ongelmiin
Suomi on pidettävä houkuttelevanahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-pidettava-houkuttelevana.aspxSuomi on pidettävä houkuttelevana
Syntymäpäivälahja meiltä itsellemmehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Syntymapaivalahja-meilta-itsellemme.aspxSyntymäpäivälahja meiltä itsellemme
Erkki KM Leppävuori: Tehoa tutkimukseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehoa-tutkimukseen.aspxErkki KM Leppävuori: Tehoa tutkimukseen
Teknologiahypestä asiakasymmärrykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teknologiahypesta-asiakasymmarrykseen.aspxTeknologiahypestä asiakasymmärrykseen
Teollinen internet haastaa Suomenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-internet-haastaa-Suomen.aspxTeollinen internet haastaa Suomen
Teollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollisuuden-kyberturvallisuus-paranee-yhteistyolla.aspxTeollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllä
Tositoimia Suomen nostamiseksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tositoimia-Suomen-nostamiseksi.aspxTositoimia Suomen nostamiseksi
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
Uusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyynhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusia-ratkaisuja-kaupunkitulvien-ehkaisyyn.aspxUusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyyn
Uutta virtaa elektroniikkateollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uutta-virtaa-elektroniikkateollisuuteen.aspxUutta virtaa elektroniikkateollisuuteen
Yritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yritysten-ja-tutkijoiden-loydettava-toisensa-uudella-tavalla.aspxYritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavalla
Energiaratkaisut ja 2050-tavoitteethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaratkaisut-ja-2050-tavoitteet.aspxEnergiaratkaisut ja 2050-tavoitteet
Uudet synteettisen biologian teknologiat mullistavat mikrobien muokkauksenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudet-synteettisen-biologian-teknologiat-mullistavat-mikrobien-muokkauksen.aspxUudet synteettisen biologian teknologiat mullistavat mikrobien muokkauksen
Solar Foods Oy: Räätälöityä ravintoa avaruustutkimuksen malliinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Solar-Foods-Oy-Raataloitya-ravintoa-avaruustutkimuksen-malliin.aspxSolar Foods Oy: Räätälöityä ravintoa avaruustutkimuksen malliin
Impulssi 1/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2016.aspxImpulssi 1/2016
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
S-ryhmä uskoo monikanavamalliinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/S-ryhma-uskoo-monikanavamalliin.aspxS-ryhmä uskoo monikanavamalliin
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Mediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mediatuotannossa-ja-asumispalveluissa-valmistaudutaan-5G-verkkoon.aspxMediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoon
Ketterä ja nopea Ponssehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
Sopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sopiiko-elinkaariarviointi-poliittisen-päätöksenteon-tueksi.aspxSopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?
Tehdään totta biotaloudestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehdaan-totta-biotaloudesta.aspxTehdään totta biotaloudesta
Pekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pekka-Soinin-Business-Finland-on-yritysten-kansainvalistymiskanava.aspxPekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”
Kitka ja kasvihuonepäästöt kuriin materiaalien digitoinnillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kitka-ja-kasvihuonepaastot-kuriin-materiaalien-digitoinnilla.aspxKitka ja kasvihuonepäästöt kuriin materiaalien digitoinnilla
Kolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmojahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kolmiulotteinen-virtuaalitodellisuus-ja-lisätty-todellisuus-Kohti-uusia-maailmoja.aspxKolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmoja
Tulevaisuuden arkkitehdit asiallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-arkkitehdit-asialla.aspxTulevaisuuden arkkitehdit asialla
Turbiinisiivillä miljoonien säästöihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Turbiinisiivet-saastavat-miljoonia.aspxTurbiinisiivillä miljoonien säästöihin
Optinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Optinen-isotooppispektroskopia-kehittynyt-merkittavasti.aspxOptinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteesta