Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​

Uusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöä

Jukka Nortio | 24.5.2017

​Suomen tutkimusinfrastruktuurit ja kehitysympäristöt ovat vajaakäytössä. Käyttöä tehostetaan yhdessä yritysten kanssa.

Suomeen on saatu parin viime vuoden aikana useita suuria kansainvälisiä tutkimus- ja tuotekehityshankkeita ja niihin liittyviä innovaatiokeskuksia. Rolls Royce kehittää Turussa robottilaivoja, GE Healthcarella on Helsingin Vallilassa digitaalisen terveysteknologian tutkimuskeskus, Huawei rakentaa mobiiliratkaisuja Tampereella ja IBM perusti tekoälypohjaisen Watson Health Center of Excellence -tutkimusekosysteemin Helsinkiin. 

 
Nämä hankkeet luovat suoraan ja välillisesti tuhansittain uusia työpaikkoja, kasvattavat kansantaloutta ja tuottavat suomalaiselle yhteiskunnalle hyvinvointia. Kaikkien hankkeiden takana on vuosia kestänyt määrätietoinen investointi osaamiseen ja tasokkaaseen tutkimusinfrastruktuuriin.

 

bioruukki_pysty.jpg

Avain kasvuun

– Kansallisen tutkimusinfran tehokas hyödyntäminen on tärkeä tekijä Suomen talouden uusiutumisessa, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti sanoo.

 
Sanoille antaa pontta Gaia Consultingin tammikuun alussa julkaisema laaja selvitys ”Julkiset tutkimusinfrastruktuurit ja kehitysympäristöt elinkeinoelämän käytössä”. Sen ydinsanoma on, että yli 500 korkeakoulujen, yliopistojen ja julkisten tutkimuslaitosten tutkimusympäristöä tulee saattaa nykyistä paremmin palvelemaan yritysten tutkimus- ja tuotekehitystarpeita.

 
Miljoonien laiteinvestoinnit ovat monissa tutkimuslaitoksissa vajaakäytössä.

 
– Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset eivät ole tähän saakka juuri markkinoineet tutkimusinfraansa. Ne eivät ole luoneet palvelutarjontaa, jotka palvelisivat yrityksiä. Niille on riittänyt, että tutkijat ovat tyytyväisiä. Nyt haluamme nostaa tutkimusinfran käyttöastetta, Kutinlahti sanoo.

 
Muutos tutkimusinfran ja kehitysympäristöjen hyödyntämisessä tulee olla kaksisuuntainen.

 
– Julkisen tutkimusinfran tehokkaamman yrityskäytön lisäksi meidän pitää tarkastella, miten tutkijat voisivat hyödyntää yritysten omistamaa tutkimuskapasiteettia.

 
Laadukas kansallinen tutkimusinfra on yksi keino, jolla suomalaiset huippututkijat saadaan pidettyä Suomessa. Parhaat osaajat hakeutuvat aina sinne, missä heillä on optimaaliset työskentelyolosuhteet.

 

Kova kansainvälinen kisa

Kansallisen infran kehittäminen on osa Suomen kilpailukyvyn kehittämistä. Vastaavia kansal­lisia projekteja on menossa muun muassa Ruotsissa, Belgiassa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Kilpailussa ei voi tuhlata panoksia, vaan on löydettävä alat, joilla kannattava kasvu on mahdollista. Ne ovat joko niitä, joilla on vanhastaan vahvaa osaamista tai vahvoja aivan uusia kasvuversoja.

 
– Me VTT:ssä keskitymme suuriin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin haasteisiin, kuten ympäristöön, energiaan, raaka-aineniukkuuteen, turvallisuuteen, terveyteen ja ikääntymiseen, VTT:n EU-asioiden johtaja Leena Sarvaranta sanoo.

 
Kansallisen infran kehittämisen taustalla ovat myös sekä OECD:n että EU:n suositukset. EU-tasolta tulee erityisesti tukea digitalisaation ja innovaatiopolitiikan kehittämiseen.

 
– Meidän on oltava jatkuvasti hereillä ja tehtävä toimenpiteitä, jotta pysymme mukana eurooppalaisen ja globaalin kehityksen vauhdissa. Tarvitsemme vahvoja osaamiskeskuksia, joissa on maailmanluokan infra ja kehitysympäristöjä ja jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, Sarvaranta sanoo.

 

Osaamista ja resursseja

Jotta tutkimusinfra houkuttelisi kotimaisia ja kansainvälisiä huippuosaajia työskentelemään Suomessa ja yrityksiä keskittämään tutkimustoimintaansa Suomeen, tutkimusinfran pitää olla laadukasta ja helposti käyttöönotettavaa.

 
– Tutkimuslaitoksissa pitää olla palveluihin erikoistuneita henkilöitä, jotka osaavat tarjota juuri oikeita palveluita asiakkaille. Tämä on ollut meillä selvä puute tähän saakka, Kutin­lahti sanoo.

 
Myös lainsäädännön ja muun säätelyn pitää omalta osaltaan tukea uusien innovaatioiden kehittämistä. Tästä hyvä esimerkki on lainsäädäntömuutos, joka mahdollistaa robottilaivojen testialueen Rauman edustalla.

 
Pieni maa ja tiivis yhteistyö ovat hyvän tutkimusinfran ohella Suomen etuja sekä eurooppalaisessa että globaalissa kisassa, kun yritykset punnitsevat, minne keskittävät tutkimuskeskuksensa tai tuotantolaitoksensa. Yhteistyön on oltava hyvää, jotta jatkossakin pärjäämme kansakuntana. 

 
– Alueiden, kaupunkien ja tutkimuslaitosten on kyettävä entistä paremmin rakentamaan yhdessä kansallista agendaa tutkimus- ja kehitystoiminnan eteenpäin viemiseksi. Meidän on luovuttava keskinäisestä kilpailusta ja puhallettava yhteen hiileen, Kutinlahti alleviivaa. 

 
bioruukki.jpg
 

 

Upeita esimerkkejä

VTT tarjoaa yrityksille useita tutkimusinfroja ja kehitysalustoja.

 
Bioruukki on bio- ja kiertotalouden prosessien kehitystyöhön ja demonstrointeihin suunnattu kansainvälisen tason pilotointialusta. Sen yhteydessä työskentelee noin 500 tutkijaa. VTT tarjosi vuosina 2013–2015 palvelujaan 190 projektissa 140 teolliselle asiakkaalle 14 maasta. 
Yritystoimeksiantojen liikevaihto on ollut 5 miljoonaa euroa vuodessa.

 
SMACC on VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyöhanke, joka tehostaa ja kaupallistaa älykkään valmistustekniikan tutkimusta. Erityisesti tuetaan alan pk-yritysten innovaatiokykyä ja uusiutumista. SMACC toimii Tampereella, Oulussa ja Espoossa. Sen palveluksessa on 100 tutkijaa, ja sen vuotuinen liikevaihto on 10 miljoonaa euroa.

 
PrintoCent on painetun älykkyyden ja optisen mittaustekniikan innovaatiokeskus Oulussa. Sen yhteydessä on syntynyt useita uusia yrityksiä. Yhteisössä työskentelee 300 asiantuntijaa. Sen liikevaihto oli 28 miljoonaa euroa vuonna 2015. Valtaosa sen projekteista toteutettiin pk-yritysten kanssa.

 
Micronova on VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteinen mikro- ja nanoelektroniikan puhdastila, jonka kapasiteettia tarjotaan yrityksille. Micronova-yhteisössä työskentelee 350 asiantuntijaa, jotka tulevat sekä tutkimuslaitoksista että teollisuudesta. Puhdastilaa voidaan hyödyntää muun muassa CMOS-, MEMS-, III-V optoelektroniikka- ja ohutfilmitutkimuksessa.​


Kuvat: Mikael Ahlfors


 

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Älykäs teollisuushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-teollisuus.aspxÄlykäs teollisuus
Terveys ja hyvinvointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveys-ja-hyvinvointi.aspxTerveys ja hyvinvointi
Biotalous ja kiertotaloushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biotalous-ja-kiertotalous.aspxBiotalous ja kiertotalous
Digitaalinen maailmahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaalinen-maailma.aspxDigitaalinen maailma
Liiketoiminnan kehittäminenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoiminnan-kehittäminen.aspxLiiketoiminnan kehittäminen
Palvelut PK-yrityksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Palvelut-PK-yrityksille.aspxPalvelut PK-yrityksille
Kestävät ja älykkäät yhteisöthttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestävät-ja-älykkäät-yhteisöt.aspxKestävät ja älykkäät yhteisöt
Vähähiilinen energiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vähähiilinen-energia.aspxVähähiilinen energia
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Optinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Optinen-isotooppispektroskopia-kehittynyt-merkittavasti.aspxOptinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteesta
Ikäteknologia arjen apuna ja turvanahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ikäteknologia-arjen-apuna-ja-turvana.aspxIkäteknologia arjen apuna ja turvana
Mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mallinnuksen-ja-simuloinnin-hyodyntaminen-uusissa-voimalaitoskonsepteissa.aspxMallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissa
Pekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pekka-Soinin-Business-Finland-on-yritysten-kansainvalistymiskanava.aspxPekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”
Suomi on pidettävä houkuttelevanahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-pidettava-houkuttelevana.aspxSuomi on pidettävä houkuttelevana
Kaikki katseet uudistumiseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaikki-katseet-uudistumiseen.aspxKaikki katseet uudistumiseen
Fuusiosta kestävä ratkaisu energiapulaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fuusiosta-kestävä-ratkaisu-energiapulaan.aspxFuusiosta kestävä ratkaisu energiapulaan
Tekoälyä opetetaan tunnistamaan, kuka hyötyy kemoterapiastahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoälyä-opetetaan-tunnistamaan,-kuka-hyötyy-kemoterapiasta.aspxTekoälyä opetetaan tunnistamaan, kuka hyötyy kemoterapiasta
Hienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaattejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hienokemia-tarvitsee-biopohjaisia-aromaatteja.aspxHienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaatteja
Impulssi 1/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2016.aspxImpulssi 1/2016
Impulssi 1/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Impulssi 2/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Impulssi 2/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2017.aspxImpulssi 2/2017
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Laitteet kämmenen kokoisiksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laitteet-kammenen-kokoisiksi.aspxLaitteet kämmenen kokoisiksi
Liiketoimintaa liikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoimintaa-liikenteeseen.aspxLiiketoimintaa liikenteeseen
Puun voimalla biotalouteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puun-voimalla-biotalouteen.aspxPuun voimalla biotalouteen
Suomi on hyvä investointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi
Tuottoa sijoituksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoa-sijoituksille.aspxTuottoa sijoituksille
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Tulevaisuuden sensorihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-sensori.aspxTulevaisuuden sensori
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Pakkausmuovi vaihtuu puukuituunhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pakkausmuovi-vaihtuu-puukuituun.aspxPakkausmuovi vaihtuu puukuituun
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Automaatiolla älykkyyttä liikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatiolla-alykkyytta-liikenteeseen.aspxAutomaatiolla älykkyyttä liikenteeseen
Ihmisten jäljillähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ihmisten-jaljilla.aspxIhmisten jäljillä
Selluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Selluloosakuitu-herattaa-kaytetyn-puuvillatekstiilin-uuteen-eloon.aspxSelluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloon
Automaatio antaa paketille siivethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatio-antaa-paketille-siivet.aspxAutomaatio antaa paketille siivet
Mitä ja miten tulevaisuudessa syödään?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-ja-miten-tulevaisuudessa-syodaan.aspxMitä ja miten tulevaisuudessa syödään?
Ilman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ilman-hiilidioksidista-raaka-aine-polttoaineisiin-kemikaaleihin-ja-ruokaan.aspxIlman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaan
Kiertotalous sakkaa – materiaalit pitää saada kiertoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kiertotalous-sakkaa-–-materiaalit-pitää-saada-kiertoon-.aspxKiertotalous sakkaa – materiaalit pitää saada kiertoon
Matti Apunen: Meillä ei ole varaa olla ilman robottejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Meilla-ei-ole-varaa-olla-ilman-robotteja.aspxMatti Apunen: Meillä ei ole varaa olla ilman robotteja
Tulevaisuuden kiertotalous tarvitsee paljon puhdasta energiaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-kiertotalous-tarvitsee-paljon-puhdasta-energiaa.aspxTulevaisuuden kiertotalous tarvitsee paljon puhdasta energiaa
Ketterä ja nopea Ponssehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
Tulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovelluksethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-uudet-selluloosatuotteet-ja-niiden-sovellukset.aspxTulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovellukset
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Kalasatamasta älykkään energian mallialuehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kalasatamasta-alykkaan-energian-mallialue.aspxKalasatamasta älykkään energian mallialue
Digikärjellä kaivokseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digikärjella-kaivokseen.aspxDigikärjellä kaivokseen
Teollisuuden toimintatapojen uudistaminen luo uutta kilpailukykyähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollisuuden-toimintatapojen-uudistaminen-luo-uutta-kilpailukykyä.aspxTeollisuuden toimintatapojen uudistaminen luo uutta kilpailukykyä
Multifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Multifunktionaaliset-polysakkaridit-avaavat-uusia-mahdollisuuksia.aspxMultifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia