Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

Uutta virtaa elektroniikkateollisuuteen

Teksti ja kuva: Jukka Nortio | 16.11.2017

VTT:n tuoreen aloitteen tavoitteena on nostaa Suomen elektroniikkateollisuus samalle tasolle ja ylikin sen takavuosien loiston.

Elektroniikkateollisuus oli vuosituhannen molemmin puolin Suomen vientiteollisuuden kasvumoottori, kiitos Nokian ja sen ympärille syntyneen laajan ekosysteemin. Nyt kun tämä tukijalka on kuihtunut tarvitsee ala uutta vauhtia.

Hallitus on nostanut Suomen nousun vauhdittajiksi muun muassa cleantechin, energiateollisuuden sekä terveysteknologian. Samanaikaisesti Suomessa kehitetään monessa paikassa autonomisia ajoneuvoja tukevia järjestelmiä. Pohjanlahdella on lanseerattu koealue, jolla Rolls Roycen johdolla testataan robottilaivoja.

Kaikissa näissä järjestelmissä tarvitaan modernia sensoritekniikkaa sekä älykkäitä laitteita ja niiden taustajärjestelmiä.

VTT:n Sensing and integration -yksikön yli 200 hengen asiantuntijajoukkoa johtavalla Jussi Paakkarilla on selkeä näkemys, miten kotimainen elektroniikkateollisuus saa vauhtia IoT-huumasta.

– IoT vaatii valtavan määrän anturiratkaisuja, jotka vaativat monipuolista elektroniikka-alan osaamista. Meillä on huippuluokan erikoisosaamista anturi- ja mittaustekniikassa, mikroelektroniikassa ja niiden integroinnissa muun muassa painettavaan elektroniikkaan ja terveysteknologiaa. Osaamisen lisäksi tarvitsemme nyt toimenpiteitä, joilla saamme alan kotimaisen tuotannon nousuun.

Erikoistuotantoa kotimaahan

VTT on valmistellut viime kuukausina Suomalaisen elektroniikkateollisuuden uudistaminen -aloitetta: tavoitteena on luoda ja kasvattaa kuudella erityisalueella uutta teollista tuotantoa.

Aloitteen yhtenä tavoitteena on osaamisen pitäminen Suomessa niin, että se hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa ja hyvinvointia. Nykyinen tilanne ei sitä täysin tue ja se huolettaa Paakkaria.

– Teemme paljon hienoa tuotekehitystä ulkomaisille yrityksille. Hyvä esimerkki on "lab on chip" -tuotekehitys, jonka tuloksena on syntynyt ihmisen terveydentilaa analysoivia pikatestejä. Saman työn voisimme tehdä suomalaiselle yritykselle, jolloin saisimme myös tuotannon Suomeen, Paakkari sanoo.

Kulutuselektroniikan massavalmistus on siirtynyt parin viime vuosikymmen aikana voimakkaasti Kiinaan ja muualle Kaakkois-Aasiaan, eikä Paakkari usko, että sellaista voi enää saada Suomeen. Mahdollisuuksia on siksi etsittävä toisaalta.

– Pienempien sarjojen erikoistuotteissa olemme kilpailukykyisiä, koska niiden valmistaminen vaatii erikoisosaamista. Esimerkiksi painetun elektroniikan rullaprosessissa materiaalit ja koneiden säädöt sekä lopputuotteiden testaaminen ovat sellaista teknologista osaamista, jota vain harvalla on.

Missä tuotetaan?

Painettu elektroniikka on vahva alue, johon kannattaa Paakkarin mukaan investoida. VTT:llä sitä on kehitetty erityisesti Printocent-teollisuusklusterin kanssa yhteistyössä.

– Olemme jo vuosia näyttäneet kumppaniyritystemme kanssa, minkälaisia ratkaisuja voimme rakentaa painettavan ja joustavan elektroniikan alalla. Kun pilotit on tehty ja koesarjat ovat valmiita, nousee aina sama kysymys: missä nämä tuotetaan?

VTT on tehnyt tällä alalla lukuisia tuoteinnovaatiota kansainvälisten suuryrityksen kuten Pilkingtonin, Koneen, Nokian ja GE Healtcaren kanssa. Niiden myötä on syntynyt useita tuotantoon valmiita tuotteita.

– Isot yritykset edellyttävät, että niillä on luotettava ja standardi tuotantolinja – joko oma tai vieras. Massatuotannon käynnistäminen edellyttää, että tuotantoteknologiaa kehitetään edelleen piloteista eteenpäin, jotta päästään suuriin sarjoihin.

Terveysteknologiassa isoja mahdollisuuksia

Terveydenhuollon elektroniikka on toinen vahva kasvualue. Sen sovelluksissa korostuvat erityisesti etädiagnostiikka. Esimerkiksi diabetespotilaan tai korkeasta kolesterolitasosta kärsivän ei tarvitse mennä määräajoin laboratoriokokeisiin, vaan hänen veriarvojaan voidaan mitata kotioloissa. Tulokset lähetetään langattomasti terveyskeskukseen, missä lääkäri arvioi, miten hoitoa jatketaan.

– Terveydenhuollon laitteet on Suomen nopeimmin kasvava alue vientiteollisuudessa. Nyt on tarpeita tuoda tuotteisiin yhä enemmän diagnostiikkaa ja tukea kotona tapahtuvaa mittausta. Tälläkin alalla tuotanto on pullonkaula.

– Jos teemme kehoa mittaavan kertakäyttöisen diagnostiikkatuotteen, tarvitaan tuotantokyvykkyyttä sen valmistamiseen.

Tilanne on ristiriitainen, ja se kismittää Paakkaria.

– Meillä on kaikki timantit käsissä eli erinomainen vasta-aineisiin, mikrofluidistiikkaan ja näiden tuotteistamiseen liittyvä osaaminen.

Tuotanto vauhtiin

Yllä olevien esimerkkien valossa Suomalaisen elektroniikan uudistaminen -aloitteella on selvät tavoitteet.

– Haluamme yhdistää voimat hyvin kohdennettujen ekosysteemiprojektien ympärille, jotta niihin liittyvät mahdollisuudet otetaan täysimääräisesti käyttöön. Laajennamme teknologioiden hyödyntämistä uusille alueille, ja varmistamme uusien tuotteiden tuotantokyvykkyyden Suomessa. Kyse on tuotekehityksen ja tuotannon kiihdyttämistä.

VTT kartoittaa lähikuukausina valittujen kuuden erityisalan avainyritykset ja pyrkii sitouttamaan ne mukaan toimintaan. Samalla kaikille pyritään varmistamaan rahoitus sekä yrityksistä että julkiselta puolelta.

– Kun tavoitteita tarkennetaan yritysten kanssa, selvitämme samalla, mitä mahdollisuuksia niillä on investoida uuteen tuotantoon ja kuinka paljon ne voivat sitouttaa henkilöstöään näihin hankkeisiin. VTT ja korkeakoulut resursoivat tähän samanaikaisesti omia henkilöitä ja rahojaan. Hieman vanhanaikaisesti voisi sanoa, että tässä rakennetaan keskikokoinen teknologiaohjelma, Paakkari sanoo.

Isot sijoitukset ja riskit

Teknologiaosaaminen ja myös kyky tuotteistaa ja kaupallistaa innovaatioita on Suomessa. Nyt tarvitaan rahoitustukea, sillä Tekesin rahoituksen leikkaukset ovat olleet poikkeuksellisen suuria.

Elektroniikkateollisuuden tutkimushankkeisiin ei ole herunut julkista rahaa vuosikausiin. Viimeisin Tekesin vetämä alan ohjelma oli elektroniikan miniatyrisointiohjelma ELMO, joka päättyi vuonna 2005.

Tekes ja Suomen Akatemia ovat ensisijaiset julkiset rahoituslähteet. Samalla VTT investoi itse valittuihin teknologioihin, kuten esimerkiksi painetun elektroniikan uuden ladontalinjan rakentamiseen.

Yksityiset pääomasijoitukset eivät ole suuntautuneet Suomessa juurikaan tuotannollisiin hankkeisiin, vaan niiden pääsuunta on ollut peleihin, ohjelmistokehitykseen ja palveluihin.

– Elektroniikka-alalla on pitkät tuotekehitysprosessit ja markkinoilletuloajat. Tuotteet ovat erittäin vaativia ja riskialttiita. Tällä alalla ei voi kokeilla nopeasti ja epäonnistua, vaan tarvitaan vuosien tuotekehityspanokset. Silti voi käydä niin, että viiden vuoden päästä tulee kilpailija, joka on tehnyt paremman tuotteen.

Elektroniikkateollisuus ei kuitenkaan vaadi yhtä mittavia investointeja kun esimerkiksi metalli- tai metsäteollisuus. Yhdellä uuden tuotteen tuotantolinjalla päästään hyvin liikkeelle ja jos se menestyy, voidaan tuotantokonsepti monistaa.

Isänmaan asialla

Paakkari korostaa, että osaamisen pitäminen Suomessa on kansantalouden ja Suomen hyvinvoinnin kannalta keskeinen asia.

– En haluaisi nähdä, että näillä korkean osaamisen alueilla kiinalainen raha tulee ja ostaa pois 15 vuoden työn ja vie meidän osaajat Kiinaan opettamaan sikäläisiä osaajia. Ei ole hyvä, että kuittaamme vain rahat. Tarvitsemme pitkäjänteistä kotimaista osaamisen kehittämistä ja satsaamista siihen.

VTT:n tavoitteena on suojata elektroniikkateollisuuden erikoisosaamisalueet.

– Haluamme turvata kumppaneidemme kanssa Suomessa kehitettyä tekniikkaa niin, että se viedään täällä jalostusketjun loppuun saakka.

Ekosysteemiajattelun mukaan tuotanto ja teknologinen jatkokehitys takaavat, että VTT:n työ kantaa tulevaisuudessakin hyvää hedelmää suomalaisille.

– Jos myymme teknologiamme ulkomaille, myymme samalla oman tulevaisuutemme. Emme voi tietää, miten teknologian kehitys silloin jatkuu ja miten se vaikuttaa kumppaneihimme alalla. Jos haluamme, että Suomi nousee, tarvitsemme tuotekehityksen lisäksi myös alan tuotantoa tänne. Olemme tässä asiassa vahvasti isänmaan asialla, Paakkari sanoo.

 

Tehokas hautomo

VTT:N Sensing and integration -yksikön tutkimusprojektien suojissa on syntynyt tällä vuosikymmenellä 20 yritystä, jotka työllistävät 320 asiantuntijaa. Yritysten liikevaihto oli vuonna 2016 yli 35 miljoonaa euroa ja ne ovat keränneet rahoitusta 50 miljoonaa euroa.

– Haluamme viedä näitä yrityksiä eteenpäin ja tukea teknologian kaupallistamista, jotta yritykset kasvavat ja voivat luoda hyvinvointia Suomeen, Paakkari sanoo.

Tamperelainen Helmee on hyvä esimerkki, kuinka tutkimusinnovaatio tuotteistetaan ja kaupallistetaan globaaliksi menestystuotteeksi. Neljässä vuodessa VTT:n konenäköinnovaatiosta on kuoriutunut miljoonien eurojen vientikauppoihin yltänyt tuote.

Konenäköä sovelletaan laajasti teollisuuden ja tutkimuksen tarpeisiin. Auto- ja elektroniikkateollisuus ovat merkittävimmät alat, joissa sitä käytetään. Turvallisuusratkaisut, kuten valvonta- ja liikennekamerat, ovat kappalemääräisesti suurin sovellusalue.

Kesäkuussa 2016 Helmee teki kuusi laaduntarkkailurobottia kattavan 1,3 miljoonan euron kaupan ranskalaisen autoteollisuudelle kromiosia tekevän Sarrelin kanssa, ja loppukesästä 2016 yritys ilmoitti 2,2, miljoonan euron jakelusopimuksesta hongkongilaisen Jing Chi Engineeringin kanssa. Tämän yrityksen emoyhtiö Jing mei Industrial tuli jo keväällä Helmeen osakkaaksi miljoonarahoituksella.

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Tekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoaly-paljastaa-sydanpotilaan-komplikaatioriskin.aspxTekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskin
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Suomi tavoittelee kärkipaikkaa tekoälyn soveltamisessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-tavoittelee-karkipaikkaa-tekoalyn-soveltamisessa.aspxSuomi tavoittelee kärkipaikkaa tekoälyn soveltamisessa
Maailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-vuonn-2030-vastauksia-huomisen-kysymyksiin.aspxMaailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiin
Maailma kuluttajien silminhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-kuluttajien-silmin.aspxMaailma kuluttajien silmin
Kovaakin kovempi vientituotehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kovaakin-kovempi-vientituote.aspxKovaakin kovempi vientituote
Kestävästi lankaa puukuidustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestavasti-lankaa-puukuidusta.aspxKestävästi lankaa puukuidusta
Impulssi 2/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Asuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asuinmukavuus-ja-energiatehokkuus-mahtuvat-samaan-kotiin.aspxAsuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiin
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Impulssi 1/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2018.aspxImpulssi 1/2018
Impulssi 1/2015https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2015.aspxImpulssi 1/2015
Impulssi 1/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2016.aspxImpulssi 1/2016
Energiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiavarastojen-kysynta-kasvaa-vauhdilla.aspxEnergiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdilla
Ydinjätehuollon uranuurtaja Posivahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ydinjätehuollon-uranuurtaja-Posiva.aspxYdinjätehuollon uranuurtaja Posiva
Impulssi 2/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2017.aspxImpulssi 2/2017
Energiaministeri laajentaisi päästökauppaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaministeri-laajentaisi-paastokauppaa.aspxEnergiaministeri laajentaisi päästökauppaa
Kvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmällehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kvanttinormaaleita-uudistuvalle-SI-jarjestelmalle.aspxKvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmälle
Ydinvoimalla ilmastonmuutosta vastaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ydinvoimalla-ilmastonmuutosta-vastaan.aspxYdinvoimalla ilmastonmuutosta vastaan
Intohimo siivittää tutkimustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Kyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamistahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuus-vaatii-muutakin-kuin-teknologiaosaamista.aspxKyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamista
Onko tulevaisuudessa jätevettä?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
Digitalisoimalla biotalous uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisoimalla-biotalous-uudelle-tasolle.aspxDigitalisoimalla biotalous uudelle tasolle
Brasilia viitoittaa bioenergian tietähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Brasilia-viitoittaa-bioenergian-tieta.aspxBrasilia viitoittaa bioenergian tietä
Ketterä ja nopea Ponssehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
Optinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Optinen-isotooppispektroskopia-kehittynyt-merkittavasti.aspxOptinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteesta
Mediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mediatuotannossa-ja-asumispalveluissa-valmistaudutaan-5G-verkkoon.aspxMediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoon
Energiaratkaisut ja 2050-tavoitteethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaratkaisut-ja-2050-tavoitteet.aspxEnergiaratkaisut ja 2050-tavoitteet
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
Suomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-suuntaa-vahahiiliseen-alyliikenteeseen.aspxSuomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseen
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Pekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pekka-Soinin-Business-Finland-on-yritysten-kansainvalistymiskanava.aspxPekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”
Matti Apunen: Ratkaisun ytimessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ratkaisun-ytimessa.aspxMatti Apunen: Ratkaisun ytimessä
Asiakasasenteen airuethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asiakasasenteen-airuet.aspxAsiakasasenteen airuet
Tuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöönhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuotteita-jätteestä.aspxTuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöön
Mies, jota optimismi ja uteliaisuus vievät eteenpäinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mies-jota-optimismi-ja-uteliaisuus-vievat-eteenpain.aspxMies, jota optimismi ja uteliaisuus vievät eteenpäin
Merenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Merenkulku-murroksessa-aly-tulee-komentosilloille.aspxMerenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloille
Kolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmojahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kolmiulotteinen-virtuaalitodellisuus-ja-lisätty-todellisuus-Kohti-uusia-maailmoja.aspxKolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmoja
ChemSheet-innovaatioilla tietä uusille ratkaisuillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Chemsheet-innovaatioilla-tietä-uusille-ratkaisuille.aspxChemSheet-innovaatioilla tietä uusille ratkaisuille
Impulssi 1/2014https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Impulssi 1/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Impulssi 2/2015https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Multifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Multifunktionaaliset-polysakkaridit-avaavat-uusia-mahdollisuuksia.aspxMultifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Kalasatamasta älykkään energian mallialuehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kalasatamasta-alykkaan-energian-mallialue.aspxKalasatamasta älykkään energian mallialue
Plasmakäsittely kirittää materiaalikehitystähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Plasmakasittely-kirittaa-materiaalikehitysta.aspxPlasmakäsittely kirittää materiaalikehitystä
Kitka ja kasvihuonepäästöt kuriin materiaalien digitoinnillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kitka-ja-kasvihuonepaastot-kuriin-materiaalien-digitoinnilla.aspxKitka ja kasvihuonepäästöt kuriin materiaalien digitoinnilla
Maailma paremmaksi hyvällä energiallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-paremmaksi-hyvalla-energialla.aspxMaailma paremmaksi hyvällä energialla