Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

VTT:n Jaakko Leppänen on avannut kollegansa, erikoistutkija Ville Tulkin kanssa hiljattain ydinenergia-aiheisen blogisivuston, josta löydät asiantuntijanäkökulmaa ydinenergia-aiheisiin uutisiin ja keskusteluihin. fissioreaktori.wordpress.com

Ydinvoimalla ilmastonmuutosta vastaan

Teksti: Nina Garlo-Melkas | Kuva: Timo Porthan | 18.5.2018

Energia-ala on myllerryksessä kaikkialla maailmassa. Päättäjät ovat kyllä heränneet ilmastonmuutoksen torjunnan akuuttiin tarpeeseen, mutta energiapolitiikan tulevaisuuden suuntaviivoista keskustellaan. Erityisesti ydinvoiman roolista kasvihuonekaasujen vähentämisen keinona kiistellään.

​Oikein toimiessaan ydinvoimalat ovat vähäpäästöisiä. Elinkaaritarkasteluissa ydinvoima sijoittuu kasvihuonekaasupäästöjen osalta samaan suuruusluokkaan kuin esimerkiksi tuulienergia. Toisaalta ydinvoimaloiden avulla voidaan tuottaa tasaisella teholla suhteellisen edullista sähköä.

Vaikka ydinenergian lisäämistä puoltavia tekijöitä löytyy monia, ydinenergian lisääminen herättää monissa voimakkaita vastareaktioita. Ydinenergian käyttöön liittyy suuren säteilyonnettomuuden mahdollisuus, ja tämän vuoksi turvallisuuskysymykset nousevat aina ennemmin tai myöhemmin ydinvoimaa koskevissa keskusteluissa esille. Se, mitä ydinturvallisuudella tarkoitetaan, ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä.

VTT:n reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessori Jaakko Leppänen pyrkii edistämään vähäpäästöisen ydinenergian turvallista käyttöä ja tuomaan ydinturvallisuuteen liittyvät faktat esiin. Hän näkee, että Suomessa on hyvät edellytykset ydinvoimalle: laitostemme maailman huippua oleva käytettävyys kertoo korkeasta osaamistasosta ja turvallisuuskulttuurista.

Leppäsen tehtävä VTT:n reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessorina liittyy ydinvoimalan reaktorisydämen laskennalliseen mallintamiseen ja turvallisuusanalyyseissä käytettyjen työkalujen kehittämiseen. Reaktorimallinnus kytkeytyy läheisesti myös muihin ydintekniikan osa-alueisiin, kuten voimalaitosmallinnukseen, säteilysuojeluun ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen. Leppäsen vastuulla on myös uuden asiantuntijasukupolven kouluttamisesta huolehtiminen, jotta Suomessa riittäisi alan huippuosaamista myös tulevaisuudessa.

– Suomi on sitoutunut ydinenergian pitkäaikaiseen käyttöön, ja tämä edellyttää alan osaamisen pitkäjänteistä ylläpitoa ja kehittämistä. Uusille asiantuntijoille on nyt ja tulevaisuudessa suuri tarve, Leppänen korostaa.

Tulevaisuuden trendinä SMR-reaktorit

Ydinvoimalaitokset tuottavat tänä päivänä noin 17 prosenttia maailman sähkönkulutuksesta eli noin seitsemän prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Eräillä alueilla ydinvoiman osuus on huomattavasti suurempi: Euroopan unionissa noin kolmannes ja Ruotsissa lähes puolet sähköntuotannosta.

Suomessa on tällä hetkellä käytössä neljä kevytvesireaktoria, jotka tuottavat vuositasolla noin kolmanneksen (33,7 %) sähköstä. Ydinvoima muodostaa vesivoiman (23,6 %) kanssa suurimman osuuden vähähiilisestä sähköntuotannosta. Näiden jälkeen tulevat muut uusiutuvat: biomassa (16,3 %) ja tuulivoima (4,6 %). *

– Ensi vuonna valmistuva Olkiluodon kolmosreaktori tulee kasvattamaan ydinsähkön osuutta. Pidemmällä aikavälillä kehitys riippuu Fennovoiman hankkeen valmistumisaikataulusta sekä vanhojen laitosten alasajosta, Leppänen sanoo.

Vaikka energiapolitiikan tulevaisuus on erityisesti Euroopassa epäselvä, Leppänen uskoo, että ydinenergialla tulee olemaan merkittävä rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä myös jatkossa. Ydinvoima-alan tulevaisuuden trendejä ovat muun muassa pienet modulaariset (Small Modular Reactor, SMR) reaktorit sekä ydinenergiankäytön laajentaminen sähköntuotannosta teollisuusprosesseihin.

Pieniä SMR-ydinreaktoreita, joiden kokoluokka vaihtelee muutamista kymmenistä kolmeensataan megawattiin, voidaan soveltaa myös muuhun kuin pelkkään sähköntuotantoon. Suomalaisessa energiajärjestelmässä mahdollisia käyttökohteita voivat olla esimerkiksi kaukolämmön tuotanto ja suuret teollisuuslaitokset.

– Korkean lämpötilan SMR-ydinreaktoreilla on suuri potentiaali vähentää ratkaisevasti esimerkiksi teräs- ja betoniteollisuuden hiilidioksidipäästöjä, joita on muilla teknologioilla vaikea saada alas. Viime aikoina mediassa on puhuttu paljon myös ydinvoiman käytöstä suurten kaupunkien kaukolämmöntuotannon puhdistamiseen, Leppänen kertoo.

Ydinturvallisuus puhuttaa – mistä se rakentuu?

Ydinenergian käyttöön liittyy suuren säteilyonnettomuuden mahdollisuus, minkä vuoksi turvallisuuskysymykset puhuttavat. Se, mitä ydinturvallisuudella tarkoitetaan ja mistä reaktorin turvallista käyttöä uhkaavat tekijät lopulta kumpuavat, ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä.

Leppäsen mukaan jokainen ydinreaktori tuottaa käydessään radioaktiivisia isotooppeja, jotka on pystyttävä eristämään tehokkaasti ympäristöstä. Yli 99 prosenttia kaikesta radioaktiivisuudesta syntyy kiinteisiin uraanidioksiditabletteihin, jotka on suljettu kaasutiiviiden metallisten suojakuoriputkien sisään.

Suuren radioaktiivisen päästön riskit liittyvät Leppäsen mukaan reaktorin ylikuumenemiseen, jolloin polttoaine menettää eheytensä ja pahimmassa tapauksessa sulaa. Ydinturvallisuuden haasteet liittyvät tällöin siihen, että reaktorin jäähdytys on pystyttävä turvaamaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa, ja toisaalta siihen, että vakavankin reaktorionnettomuuden tapahtuessa ympäristöpäästö on pystyttävä estämään usealla sisäkkäisellä vapautumisesteellä.

Perinteisistä hiili-, maakaasuja biopolttoainelaitoksista poiketen ydinreaktori ei tuota lainkaan savukaasupäästöjä. Ydinvoimalaitoksessa kaikki radioaktiivisiin aineisiin liittyvät prosessit on eristetty ympäristöstä.

– Polttoainetta jäähdyttävä vesi muodostaa oman suljetun kiertonsa laitoksen sisällä, ja energia siirtyy kierrosta toiseen lämmönvaihtimien välityksellä. Uloimman jäähdytyskierron muodostava merivesipiiri ei missään vaiheessa kulje reaktorin läpi eikä siksi myöskään aktivoidu neutronien vaikutuksesta.

Leppäsen mukaan eristys ei kuitenkaan koskaan ole täydellinen, ja jokainen ydinvoimalaitos tuottaa käydessään jonkin verran radioaktiivisia päästöjä ilmaan ja vesistöihin. Näille päästöille on asetettu rajat, joita valvotaan jatkuvilla mittauksilla. Käytännössä päästörajat määräytyvät sillä perusteella, että ydinenergiantuotannon ympäristölle ja väestölle aiheuttaman säteilyaltistuksen on jäätävä merkityksettömän pieneksi suhteessa luonnollisen taustasäteilyn aiheuttamaan annokseen.

Laitoksen normaalikäytön sijaan suuren päästön riskit liittyvätkin onnettomuustilanteisiin, joissa polttoaineesta vapautuu kerralla paljon radioaktiivisuutta.

– Esimerkiksi vuonna 1986 tapahtuneessa Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa vapautui ympäristöön radioaktiivista jodia eräiden arvioiden mukaan noin 2 EBq (exabecquereliä, 2E18 Bq). Lukua voi verrata Loviisan tai Olkiluodon vuosittaisiin jodipäästöihin, jotka ovat olleet suurimmillaan yhden gigabecquerelin luokkaa (1E9 Bq).

Leppänen sanoo, että tämä miljardikertainen suuruusluokkaero selittyy sillä, että niin kauan kuin polttoaine säilyy ehjänä, radioaktiivisuus pysyy kaasutiiviin suojakuoriputken sisällä sitoutuneena kiinteisiin uraanidioksiditabletteihin.

– Suuren polttoainevaurion lisäksi radioaktiivinen päästö ympäristöön edellyttää tosin myös muiden sisäkkäisten vapautumisesteiden pettämistä, eli käytännössä sitä, että myös reaktorin ympärille rakennetun paineenkestävän suojarakennuksen tiiveys menetetään.

Riskit minimiin, fokus reaktorin jälkilämpöön

Ydinreaktorin onnettomuustilanteessa merkittävimmät ydinpolttoaineen eheyttä uhkaavat tekijät liittyvät äkillisten tehopiikkien aiheuttamiin jännityksiin sekä ylikuumenemiseen, joka on yleensä seurausta riittämättömästä jäähdytyksestä.

– Polttoaineen suojakuoriputket alkavat vaurioitua, kun niiden lämpötila nousee yli 650 asteen, eli noin 300 astetta reaktorin normaalin käyttölämpötilan yläpuolelle. Zirkoniumseoksesta valmistettu suojakuoriputkimateriaali kokee faasimuutoksen noin 800 asteessa, minkä jälkeen se alkaa hapettua nopeasti. Tämä heikentää materiaalin kestävyyttä, minkä lisäksi reaktiossa vapautuu vetyä.

Leppäsen mukaan vakavissa reaktorionnettomuuksissa lämpötilat voivat nousta niin korkeiksi, että myös uraanidioksidista valmistetut polttoainetabletit sulavat. Sydänvaurioiden vakavuus vaikuttaa myös radionuklidien vapautumiseen. Esimerkiksi jodin isotoopit muodostavat yhdisteitä, jotka kaasuuntuvat jo muutaman sadan asteen lämpötiloissa, kun taas strontiumin vapautuminen edellyttää käytännössä polttoaineen sulamista.

– Reaktoriturvallisuuden perimmäinen haaste tiivistyykin siis siihen, että polttoaineen lämpötila on pystyttävä pitämään turvallisten rajojen sisällä kaikissa mahdollisissa käyttötilanteissa.

Leppäsen mukaan vastoin yleistä mielikuvaa ydinreaktorin käytönaikaiset riskit eivät liity reaktorin fissiotehon hallinnan menettämiseen, kuten tapahtui Tšernobylin onnettomuudessa vuonna 1986. Tämä johtuu siitä, että useimmissa reaktorityypeissä ketjureaktio toimii luontaisesti stabiilissa tilassa. Suurin uhka polttoaineen eheydelle on sen sijaan niin kutsuttu jälkilämpö, joka on peräisin lyhytikäisten radionuklidien hajoamisessa vapautuvasta energiasta. Tämä lämpöteho ei putoa nollaan välittömästi reaktorin sammuttamisen jälkeen, vaan jää tasolle, joka riittää sulattamaan polttoaineen, jos jäähdytyskierto reaktorin sydämeen menetetään pitkäksi aikaa.

Leppäsen mukaan Suomea koskevassa kevytvesireaktoriturvallisuudessa on pitkälti kyse siitä, että reaktorin jäähdytyskierto on pystyttävä turvaamaan kaikissa tilanteissa – myös reaktorin sammuttamisen jälkeen.

– Nykyisissä ydinvoimalaitoksissa tämä tarkoittaa sitä, että sydämen vesikiertoa ylläpitävien hätäjäähdytyspumppujen on saatava käyttövoimaa, vaikka laitoksen normaalikäytön aikaiset järjestelmät olisivat vaurioituneet tai kokonaan poissa pelistä. Tavallisesti hätäjäähdytyksen toimivuus on varmistettu useammalla toisistaan riippumattomalla järjestelmällä, joiden samanaikainen häiriö tai vaurioituminen on tehty käytännössä lähes mahdottomaksi.

Uusi teknologia parantaa reaktoreiden turvallisuutta

Olkiluotoon parhaillaan rakennettava EPR-tyyppinen laitos (European Pressurized Water Reactor) edustaa reaktorin osalta varsin perinteistä teknologiaa. Sama pätee Leppäsen mukaan Fennovoiman suunnittelemaan AES-2006-laitokseen.

– Merkittävimmät turvallisuusparannukset liittyvät siihen, että näissä uusissa laitoksissa on varauduttu lähtökohtaisesti vakavaan reaktorionnettomuuteen, jossa sydän sulaa reaktoripaineastian pohjan läpi. Tämän lisäksi laitokset on suunniteltu kestämään paremmin ulkoisia uhkia, kuten suuren matkustajalentokoneen törmäyksen.

Leppänen lisää, että uutta turvallisuusteknologiaa edustavat esimerkiksi luonnonkiertoon perustuvat passiiviset jäähdytysjärjestelmät, jotka eivät tarvitse toimiakseen lainkaan ulkoista käyttövoimaa. Tällaisia järjestelmiä on suunniteltu erityisesti SMR-kokoluokan reaktoreihin. Passiivisilla järjestelmillä reaktorin jälkilämmönpoisto pystytään turvaamaan ilman monimutkaisia ja kalliita moninkertaisesti varmistettuja dieselgeneraattoreita ja muita varavoimajärjestelmiä.

– Jotkut edistyneet reaktorityypit voidaan rakentaa jälkilämmönpoiston suhteen luontaisesti turvallisiksi. Esimerkiksi kaasujäähdytteisten kuulakekoreaktoreiden tehotiheys on niin matala ja materiaalit suunniteltu kestämään niin korkeita lämpötiloja, ettei varsinaisia hätäjäähdytysjärjestelmiä välttämättä edes tarvita.

Matalan tehotiheyden mahdollistamaa luontaista turvallisuutta voitaisiin Leppäsen mukaan periaatteessa hyödyntää myös kaukolämmöntuotantoon suunnitelluissa kevytvesireaktoreissa, joilta ei perinteisten paine- ja kiehutusvesilaitosten tapaan vaadita korkeaa toimintalämpötilaa tai käyttöpainetta.

*Energiateollisuuden vuoden 2016 lukujen mukaan

 

Ydinjätehuoltoa turvallisesti

Suomi on loppusijoitusratkaisunsa kanssa edellä muita. Ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuustutkimusta on tehty 1970-luvulta lähtien, ja ensimmäiset kapselit on tarkoitus viedä Posivan luolastoon ensi vuosikymmenellä.

VTT:n Jaakko Leppäsen mukaan loppusijoituskonsepti nojaa samantyyppiseen moniesteperiaatteeseen kuin reaktoriturvallisuus. Käytettyyn polttoaineeseen syntyneet radionuklidit eristetään ympäristöstä useammalla sisäkkäisellä vapautumisesteellä. Suunnitelmat on tehty käyttäen hyvin konservatiivisia oletuksia, ja poikkeustilanteita voidaan arvioida erilaisilla skenaariotarkasteluilla.

 – Tuhansia vuosia tulevaisuuteen ulottuva turvallisuussuunnittelu lähtee siitä, että loppusijoitustilasta vapautuvan radioaktiivisuuden väestölle aiheuttama säteilyaltistus jää merkityksettömän pieneksi suhteessa luonnollisen taustasäteilyn aiheuttamaan annokseen, Leppänen sanoo.

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Terveys ja hyvinvointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveys-ja-hyvinvointi.aspxTerveys ja hyvinvointi
Kestävät ja älykkäät yhteisöthttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestävät-ja-älykkäät-yhteisöt.aspxKestävät ja älykkäät yhteisöt
Älykäs teollisuushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-teollisuus.aspxÄlykäs teollisuus
Biotalous ja kiertotaloushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biotalous-ja-kiertotalous.aspxBiotalous ja kiertotalous
Vähähiilinen energiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vähähiilinen-energia.aspxVähähiilinen energia
Palvelut PK-yrityksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Palvelut-PK-yrityksille.aspxPalvelut PK-yrityksille
Digitaalinen maailmahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaalinen-maailma.aspxDigitaalinen maailma
Liiketoiminnan kehittäminenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoiminnan-kehittäminen.aspxLiiketoiminnan kehittäminen
Teollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollisuuden-kyberturvallisuus-paranee-yhteistyolla.aspxTeollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllä
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
Biomateriaali taipuu moneksi – myös designkuulokkeiksi https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biomateriaali-taipuu-moneksi-–-myös-designkuulokkeiksi-.aspxBiomateriaali taipuu moneksi – myös designkuulokkeiksi
Älypuhelinsovelluksella työhyvinvointia tehdasympäristöönhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alypuhelinsovelluksella-tyohyvinvointia-tehdasymparistoon.aspxÄlypuhelinsovelluksella työhyvinvointia tehdasympäristöön
Tekoälyä opetetaan tunnistamaan, kuka hyötyy kemoterapiastahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoälyä-opetetaan-tunnistamaan,-kuka-hyötyy-kemoterapiasta.aspxTekoälyä opetetaan tunnistamaan, kuka hyötyy kemoterapiasta
Tulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovelluksethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-uudet-selluloosatuotteet-ja-niiden-sovellukset.aspxTulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovellukset
Kaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttäväähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaivostoiminnasta-kestavaa-ja-hyvaksyttavaa.aspxKaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttävää
Kasveista kehitetään uusia materiaalejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kasveista-kehitetaan-uusia-materiaaleja.aspxKasveista kehitetään uusia materiaaleja
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Mies, jota optimismi ja uteliaisuus vievät eteenpäinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mies-jota-optimismi-ja-uteliaisuus-vievat-eteenpain.aspxMies, jota optimismi ja uteliaisuus vievät eteenpäin
Suomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tyhjä-artikkeli-3-numerolle-1.aspxSuomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050
Matti Apunen: Meillä ei ole varaa olla ilman robottejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Meilla-ei-ole-varaa-olla-ilman-robotteja.aspxMatti Apunen: Meillä ei ole varaa olla ilman robotteja
Mitä kuuluu Australiaan?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-kuuluu-Australiaan.aspxMitä kuuluu Australiaan?
Maailmalla ei ole parempaa innovaatiomalliahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailmalla-ei-ole-parempaa-innovaatiomallia.aspxMaailmalla ei ole parempaa innovaatiomallia
Kaikki katseet uudistumiseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaikki-katseet-uudistumiseen.aspxKaikki katseet uudistumiseen
Tehdään totta biotaloudestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehdaan-totta-biotaloudesta.aspxTehdään totta biotaloudesta
Puun voimalla biotalouteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puun-voimalla-biotalouteen.aspxPuun voimalla biotalouteen
Samaa säätöä seuraavat 100 vuottahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Samaa-säätöä-seuraavat-100-vuotta.aspxSamaa säätöä seuraavat 100 vuotta
Matti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ennen-kuin-tieto-hukkuu-numeroihin.aspxMatti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihin
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Hulevedet puhtaiksi Leca-sorallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hulevedet-puhtaiksi-Leca-soralla.aspxHulevedet puhtaiksi Leca-soralla
Impulssi 1/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Teollisuuden toimintatapojen uudistaminen luo uutta kilpailukykyähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollisuuden-toimintatapojen-uudistaminen-luo-uutta-kilpailukykyä.aspxTeollisuuden toimintatapojen uudistaminen luo uutta kilpailukykyä
Avoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Avoimen-lahdekoodin-infrastruktuuri-sahkomekaanisen-alan-tuotekehityksessa.aspxAvoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessä
Kasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kasvua-ja-uusia-mahdollisuuksia-piifotoniikassa.aspxKasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassa
S-ryhmä uskoo monikanavamalliinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/S-ryhma-uskoo-monikanavamalliin.aspxS-ryhmä uskoo monikanavamalliin
Pilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pilottitehtaat-jauhavat-ideoista-liiketoimintaa.aspxPilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaa
Plasmakäsittely kirittää materiaalikehitystähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Plasmakasittely-kirittaa-materiaalikehitysta.aspxPlasmakäsittely kirittää materiaalikehitystä
Ydinjätehuollon uranuurtaja Posivahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ydinjätehuollon-uranuurtaja-Posiva.aspxYdinjätehuollon uranuurtaja Posiva
Puhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puhtaampaa-kaupunkiliikennetta-puupohjaisella-dieselilla.aspxPuhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillä
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
Leo-satelliitit lupaavat mobiilialalle huikeita mahdollisuuksiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Leo-satelliitit-lupaavat-mobiilialalle-huikeita-mahdollisuuksia.aspxLeo-satelliitit lupaavat mobiilialalle huikeita mahdollisuuksia
Viisi kysymystä ja vastausta innovaatioekosysteemeistähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Viisi-kysymysta-ja-vastausta-innovaatioekosysteemeista.aspxViisi kysymystä ja vastausta innovaatioekosysteemeistä
Suomessa on paljon mikroelektroniikan erikoisosaamistahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomessa-on-paljon-mikroelektroniikan-erikoisosaamista.aspxSuomessa on paljon mikroelektroniikan erikoisosaamista
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Vanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/FiR-1-tutkimusreaktori-poistetaan-kaytosta.aspxVanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteilla
Huoltoapua astronauteillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Huoltoapua-astronauteille.aspxHuoltoapua astronauteille
Digikärjellä kaivokseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digikärjella-kaivokseen.aspxDigikärjellä kaivokseen