Sign In

TÄSMENNYS JULKAISTUUN TIEDOTTEESEEN: Biohiili voi toimia hiilivarastona

8.11.2018

Puunkäytön yhteydessä väistämättömästi syntyvistä sivuvirroista - kuoresta, purusta ja metsätähteistä - voidaan valmistaa VTT:n kehittämällä pyrolyysitekniikalla biohiiltä. Ratkaisu ei vaikuta puutuotteiden valmistukseen, vaan tukee niiden valmistusta ja maamme muun prosessiteollisuuden toimintaa.

Hakatusta raakapuusta saadaan sivuvirtoina runsaasti kuorta, sahanpurua ja sahahaketta, josta osa käytetään tuotantolaitosten omaan energiantuotantoon. Merkittävä osa voitaisiin hyödyntää muina tuotteina. 15 miljoonasta kuutiometristä raakapuuta jäljelle jäävä osuus voi yltää noin 1,7 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Tästä määrästä voidaan tuottaa VTT:n pyrolyysitekniikalla 215 000 tonnia biohiiltä.

Biohiilelle on useita käyttökohteita

Biohiiltä voidaan käyttää kasvun edistäjänä maaperässä sekä maataloudessa että kaupunkien viheralueilla. Sillä voidaan myös korvata fossiilista hiiltä teollisuuden prosesseissa, jolloin sen tehtävä hiilinieluna säilyy. Esimerkiksi teräksen valmistuksessa tarvitaan Suomessa lähes 1,5 miljoonaa tonnia fossiilista pelkistyshiiltä vuodessa. Biohiilelle on edelleen mahdollista kehittää myös uusia käyttökohteita esimerkiksi vedenpuhdistuksessa. 

Kaupunkiympäristöissä ja moottoriteiden varsilla biohiiltä voidaan hyödyntää suojapenkereissä ja maanrakennuksessa. Suomessa tutkitaan parhaillaan, miten biohiilen avulla voidaan suodattaa  mikromuovihiukkasia yhdyskuntien valumavesistä ja samalla pidättää sen pysymistä maaperässä.

"Hiiltopyrolyysi sellaisenaan on koeteltua tekniikkaa, jonka käyttöönotto ei aseta suuria teknologisia haasteita. Parhaiten se olisi toteutettavissa integroituna yksikkönä siten, että pyrolyysin yhteydessä syntyvien polttokaasujen ylimääräenergia voidaan samalla hyödyntää joko prosessi- tai kaukolämpönä", sanoo tutkimuksesta VTT:llä vastannut tutkimusprofessori Pertti Koukkari.

"Markkinat ovat toistaiseksi rajalliset monista potentiaalisista käyttökohteista huolimatta, joten sovellusten kehittämiseen tulisi kohdistaa uutta tutkimusta. Muun muassa terästehtaissa on jo mittava tarve biohiilelle, mutta sen käytön kannattavuus riippuu sekä päästökaupan hiilidioksidille määräämästä hinnasta että raaka-ainekustannuksista, jotka lasketaan nykyisin suoran polttoarvon mukaan. 

VTT on tutkinut  maa- ja metsätalousministeriön (MMM) rahoittamissa ja yhdessä Oulun yliopiston kanssa MMM:n ja Tekesin (nyk. Business Finland) rahoittamissa hankkeisssa metsäteollisuuden sivuvirtojen soveltuvuutta eri käyttökohteisiin. Edellä mainitut luvut perustuvat näissä tutkimuksissa vuosina 2016 - 2018 tehtyihin selvityksiin.