Sign In

Growth Lab: Ilmastonmuutoksen haasteet voitoiksi

13.6.2018

Autonominen liikenne, älykkäät kaupungit, joustavat energialähteet: siinä vain muutama kehityskohde, joissa Suomi voi toimia maailmalla suunnannäyttäjänä. Ilmastonmuutos voi olla kasvun paikka.

VTT kutsui kumppaneitaan ensimmäiseen Growth Lab -tapahtumaansa 4.6.2018 inspiroitumaan ilmastonmuutoksen haasteista ja niistä mahdollisuuksista, joita se tarjoaa Suomen elinkeinoelämälle suunnannäyttäjänä ja teknologian ja palvelujen kehittäjänä.

"Nyt tarvitaan rohkeita ajatuksia, radikaaleja innovaatioita", totesivat Antti Vasara ja Kalle Kantola avausosuudessa.

"Suomalaiset tunnetaan maailmalla upeista ratkaisuistaan, ja haasteissa piilee suuria mahdollisuuksia yhteiskunnallemme tehdä asiat nykyistä paremmin. Kyse on myös siitä, jätämmekö jälkipolville positiivisen perinnön", totesi Vasara.

Vastuu koskee meitä kaikkia

Ministeri Anne Berner toi esiin näkemyksensä tulevaisuuden liikenteen kehittämisestä: "Suomi on sitoutunut ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellyttämien toimenpiteiden toteuttamiseen. Tehtävä on monialainen ja kunnianhimoinen. Vastuu koskee meitä kaikkia".

Nollapäästötavoitteiden toteuttaminen edellyttää lisää tutkimuksia. "Tarvitsemme parempaa energiatehokkuutta, ajoneuvojen energiatehokkuutta ja uusiutuvia polttoaineita", totesi Berner. "Tarvitaan myös muutosta ihmisten tottumuksiin."

Liikennejärjestelmien tuottamaa datan rooli on merkittävä, kun tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja sen saatavuudesta on huolehdittava. Datan on oltava korkeatasoista ja sitä on pystyttävä jakamaan eri sektoreille.

Berner mainitsee seuraavat keinot, joilla voidaan vaikuttaa nollatavoitteiden saavuttamiseen: liikennejärjestelmien tuottama korkeatasoinen ja jaettavissa oleva data, digitalisaation avulla paremmat palvelut, käyttäjäkeskeiset liiketoimintamallit ja regulaatio.

"Kaikki liikkumismuodot ja palvelut kävely ja pyöräily mukaan lukien on saatava toimimaan saumattomasti datan ja yritystoiminnan avulla", korostaa Berner.

Heinäkuussa tulee voimaan uusi liikennepalvelulaki, joka on seuraava askel kohti liikenteelle asetettuja päästövähennystavoitteita. Taksiliikenne tulee kokemaan suuren muutoksen. "Onko edessä kaaos? Kenties, mutta sen avulla opimme ja kehitämme uusia palveluja, joista liiketoiminta hyötyy. Kyse on yhdestä pitkän tähtäimen keinosta sopeutua ilmastonmuutokseen."

"Tulevaisuuden liikenne on älykästä, kytketty ympäristöönsä, autonominen, palvelupohjainen ja kestävä ekojärjestelmä", ennakoi Berner.

Liikenne sähköistyy, automatisoituu ja palvelut jaetaan

VTT:n Mikko Pihlatie näkee tulevaisuuden liikenteessä automatisoinnin, tietoalustat, sähköistyksen ja muut puhtaat käyttövoimat sekä jakamisen.

On arvoitu, että 60 % maailman väestöstä elää kaupungeissa vuonna 2040. Autojen ja rekkojen määrä ja lentoliikenteen kilometrit tuplaantuvat nykyisestä. Missä ihmiset asuvat, miten he liikkuvat?

"Ratkaisut liittyvät siis pitkälti kaupunkien suunnitteluun, miten me liikumme ja missä asumme ja kuinka tehokkaasti kuljetukset toteutuvat. Tarvitaan sensoreita, reaaliaikaista dataa ja järjestelmien reaaliaikaista vuorovaikutusta. Keskeistä on ratkaista päästökysymykset, parantaa liikenteen tehokkuutta sekä huolehtia siitä, että liikennekokemus on käyttäjälleen mukavaa. Innovatiiviset palvelut helpottavat siirtymistä uusiin liikennemuotoihin", toteaa Pihlatie.

Liikenne ja tavarantoimitukset pitää ajatella uudelleen. Kyse on esimerkiksi kuljetusvälineiden jakamisesta avoimen datan avulla.

Pihlatien vision mukaan automatisoidut, toisiinsa yhteydessä olevat sähköiset ajoneuvot palvelevat meitä tulevaisuudessa lähiliikenteessä. Miten tähän tulevaisuuteen päästään? "Automaatiolla, sähköistämisellä ja palvelujen ja palvelualustojen jakamisella", toteaa Pihlatie.

Kehitys edellyttää pilottihankkeita ja living labs -kehitysympäristöjä ja toimintaa. Lisäksi on vahvistettava t&k-rahoitusta innovatiivisten ja houkuttelevien teknologioiden ja liikennepalvelujen kehittämiseksi. Ihmiset on myös saatava haluamaan muutosta omiin liikennetottumuksiinsa.

Pienydinreaktorista vähäpäästöinen lämmitysratkaisu kaupungeille ja teollisuudelle

Jo 80 % sähköstä tuotetaan Suomessa vähähiilisesti. Seuraava haaste on lämmöntuotanto, joka pohjautuu pitkälti polttamiseen. "Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitsemme kaikki keinot lämmöstä syntyvien päästöjen vähentämiseksi", totesi VTT:n Ville Tulkki.

Onko pienydinvoimalat ratkaisu puhtaan lämpöenergian tuottamiseen? Pienikokoisten ja modulaaristen pienreaktoreiden kokoluokka vaihtelee muutamista kymmenistä kolmeensataan megawattiin ja niitä voidaan soveltaa muuhunkin kuin sähköntuotantoon.

"Suomalaisessa energiajärjestelmässä mahdollisia käyttökohteita voivat olla esimerkiksi kaukolämmön tuotanto ja suuret teollisuuslaitokset. Korkean lämpötilan pienreaktoreilla ja niiden mahdollistamilla ratkaisuilla on suuri potentiaali vähentää ratkaisevasti esimerkiksi teräs- ja prosessiteollisuuden hiilidioksidipäästöjä, joita on muilla teknologioilla vaikea saada alas. Pienreaktoreiden osalta pyritään myös sarjatuotantoon, jolloin toimitusaika ja -varmuus parantuisi", totesi Tulkki.

Parasta energiaa on ei-käytetty-energia

"Olemme tehneet Suomessa energiamurroksesta liiketoimintaa puhumalla ja suunnittelemalla. Nyt on aika luoda uusia pelisääntöjä energiapalveluille ja suunnata katse tulevaisuuteen", totesi VTT:n Sanna Öörni.

Vuonna 2050 maapallon väestön on arvioitu nousevan 10 miljardiin, ja kaikki ansaitsevat pääsyn puhtaan ja kohtuuhintaisen energian piiriin. Meillä on 30 vuotta aikaa toteuttaa älykkään energian liiketoimintamallit.

Energiapeli ei ole helppoa, ja jokaisella energialähteellä on omat etunsa ja haittansa. Aurinkoenergiaan ja sen kaupallistamiseen uskotaan maailmanlaajuisesti. Aurinkoenergia pelastaa meidät kuitenkin vain osittain.

Öörni ehdottaa, että käännämme liiketoiminnan ylösalaisin ja ryhdymme tekemään tulosta tekemällä vähemmän. "Energialle tarvitaan kaksi yhtäaikaista tietä: toinen tie uusiutuville ja vähähiiliselle energialle sekä toinen energiatehokkuudelle. Haastetaan perinteiset ajattelumallit ja liiketoiminnan ansaintalogiikat. Parhaimmat liiketoimintamallit ovat niitä, jotka saavat meidät kuluttamaan vähemmän heikentämättä aineksia hyvään elämään", totesi Öörni.

"Ne toimijat, jotka tuntevat asiakkaat ja osaavat käsitellä tietoa, luovat uudet energiapalvelun konseptit. Energia sulautuu osaksi palvelua, jolla tuotetaan arvoa asiakkaalle, vaikkapa liikkumisen, ruoan valmistamisen tai valaistuksen muodossa. Energia auttaa rakentamaan arvoa tuottavia palveluita ihmisille ja yrityksille".

Pelisäännöt uusiksi

Digitaalisiin palveluihin perehtynyt Tuukka Sarkki, Vincit: "Muutos alkaa vanhojen pelisääntöjen ja paradigmojen vaihtamisesta uusiin, ja digitalisoinnin potentiaalin ymmärtäminen on tässä avainasemassa." Ajatuksemme ovat hänen mukaansa edelleen kiinni konkreettisissa tuotteissa, ja sen myötä valmiiseen tähtäämisessä, mikä on este uusille ajatuksille ja kokeilukulttuurille. Sarkin mukaan kaiken ei tarvitse olla täydellistä ja lopullista vaan tarvitaan muutoksia, jotka luovat lisäarvoa uudelleen ja uudelleen.

Sarkki kehottaa toisenlaiseen tavoitteellisuuteen: "Ota riski, kokeile, ja opi uutta. Menestyvät yritykset ovat ketteriä ja hyödyntävät datan tarjoamia mahdollisuuksia."

Digitalisaatio nopeuttaa koetoimintaa

"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee kalliiksi. Puhdistaminen tulee kalliimmaksi kuin likaaminen – mutta vielä paljon kalliimmaksi tulee, jos emme tee mitään", totesi VTT:n Antti Arasto.

Nopeassa ratkaisujen kehittämisessä piilee Araston mukaan mahdollisuus kansainväliseen liiketoimintaan: "Digitalisaatiolla on mahdollisuuksia kiihdyttää myös skaalausta laboratoriosta teolliseen kokoluokkaan. Esimerkiksi kokeellisessa työssä kaikki koesarjat eivät anna meille yhtä paljon lisätietoa. Digitalisaation avulla koetoiminnan ketterä ohjaaminen ja resurssien suuntaaminen kriittisimpiin pisteisiin on uudella tavalla mahdollista. Lisäksi datan avulla on mahdollista löytää kytkentöjä, joita insinöörit eivät ole aiemmin voineet havaita."

"Nopeiden ratkaisujen kehittäminen vaatii myös niiden nopeaa soveltamista, mikä taas vaatii energiatransition ymmärtämistä ja ennakoivaa tulevaisuuden liiketoiminnan rakentamista. Suomella on myös globaalisti aivan ainutlaatuinen rooli hiilidioksidia ilmakehästä poistavien ratkaisujen kehittäjänä ja soveltajana", kertoi Arasto.

VTT:n iBex ratkaisee suuria haasteita

"Ei ole aikaa ratkoa vääriä ongelmia. Uudet innovaatiot on saatava nopeasti markkinoille. Lisäksi meidän tulee alkaa puhumisen sijaan tekemään ja kokeilemaan. On pystyttävä asettamaan kysymykset uudelleen - ajateltava "outside the box", kokeiltava ja opittava nopeasti. VTT:n tavoitteena on löytää uusia näkökulmia ongelmiin, ymmärtää niitä moniäänisesti ja tehdä nopeita kokeiluja rohkeasti", kertoi VTT:n Katri Kallio.

"Tehtävää varten olemme käynnistäneet uudentyyppisen toimintatavan iBex:in (Innovative Business to Solve Exponential Problems), jossa tutkijat tuottavat haasteista visionäärisiä ajatuksia ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan hyväksi. iBex yhdistää kiihdyttämön lailla eri alojen asiantuntijat nopeasti ja ketterästi yhteen VTT:n sisällä", jatkoi Kallio.

VTT:n kolmipäiväisessä iBex Sprint -tapahtumassa toukokuussa eri organisaatioista kutsutut mentorit valmensivat kymmentä iBex-rahoituksen saanutta tutkimusprojektia. Tutkijat saivat mahdollisuuden tunnustella ajatustensa kestävyyttä yritysten kanssa. Mentoroitavien joukossa olivat mukana Emissions to babyoil, Eternal materials ja Emission-free power when needed –projektit, jotka esiteltiin lyhyesti Growth Lab -tapahtumassa.

iBEX - Soving grand challenges by science: https://www.vttresearch.com/Pages/iBEX---Solving-grand-challenges-by-science.aspx

Antti Vasara's greetings after the event: https://twitter.com/i/status/1003658017777254401

#VTTGrowthLab

Antti Vasara, @ahavasara
Kalle Kantola, @kallekantola
Anne Berner, @AnneBerner
Mikko Pihlatie, @MikkoPihlatie
Sanna Öörni, @OorniSanna
Antti Arasto, @ArastoAntti
Tuukka Sarkki/Vincit, @TSarkki
Katri Kallio, @katri_kallio