Sign In

Kauran kulutusta ja suomalaista kaurabisnestä vahvistetaan uudella tutkimuksella

6.2.2019

Kauran kulutus Suomessa on mahdollista tuplata ja vientimäärät moninkertaistaa. Kauralajikkeiden ja -erien yhteyttä laatuun ja prosessoitavuuteen ei kuitenkaan vielä tunneta. Business Finlandin rahoittamassa OatHow-projektissa laaja kansallinen konsortio luo sekä tutkimuksen että liiketoiminnan kehittämisen kautta uutta tietoa kauraraaka-aineista uusien kaurainnovaatioiden kehittämistä varten.

Kaura on saanut terveellisten ominaisuuksiensa myötä paljon ansaittua huomiota ja sitä käytetään Suomessa entistä monipuolisemmin innovatiivisten tuotteiden raaka-aineena. Suomi on yksi maailman suurimmista kaurantuottajamaista. Suomessa kauraa kulutetaan tällä hetkellä noin 7,3 kg henkilöä kohden, ja kulutus kasvaa noin 10 %:n vuosivauhdilla.

Kauratuotteiden kasvava kansainvälinen suosio antaa Suomelle mahdollisuuden nousta merkittäväksi tekijäksi globaaleilla kaura- ja kauratuotemarkkinoilla. Tuotekehitystä kuitenkin jarruttaa se, ettei kauraerien laadun ja koostumuksen vaikutusta prosessointiin ja lopputuotteen laatuun tunneta riittävän hyvin.

 "Kuluttajat toivovat uusia lihaa tai muita eläinperäisiä tuotteita korvaavia vaihtoehtoja, joten Suomen elintarviketeollisuuden korkeatasoisille kauratuotteille on nyt suuret vientimahdollisuudet", toteaa projektin koordinaattori Emilia Nordlund VTT:ltä.

Suomessa viljellään lukuisia kauralajikkeita, ja lajikkeen lisäksi kauran laatuominaisuuksiin vaikuttavat satokauden kasvuolosuhteet. Kauraerien laatuvaihtelu aiheuttaa ongelmia teollisuudessa, kun ei tiedetä, miten tuotantoprosesseja tulisi säätää raaka-aineen laadun mukaisesti: taikina tarttuu kattiloihin, syntyy turhaa jätettä eikä lopputuotekaan välttämättä vastaa kuluttajien toiveita.

Vehnän ja mallasohran osalta vaihtelu on elintarviketeollisuuden hallinnassa, koska niiden koostumuksen ennakointiin on jo pitkään ollut käytössä vakiintuneita, materiaalin laatua mittaavia analyysimenetelmiä. Kauraa tutkivien tutkimuslaitosten ja yliopistojen sekä kotimaisen kauraa hyödyntävän teollisuuden väliseen yhteistyöhön pohjaavan OatHow-projektin tavoitteena on löytää vastaavia analyysimenetelmiä myös kauralle. Ideana on, että valmistaja voisi helposti valita tuotteeseen sopivan kauraraaka-aineen. Uusia kauran analyysimenetelmiä voidaan hyödyntää myös kauraerien laadun takaamiseksi viljakaupassa.

Projekti keskittyy erityisesti löytämään yhteyksiä kauran prosessointilaadun ja kauramateriaalista mitattavien ominaisuuksien välillä. Projektissa selvitetään, millaisia mittauksia viljaeristä on tehtävä, jotta sen prosessoija voi niiden perusteella tehdä päätöksiä käsittelytavoista ja soveltuvuudesta erilaisiin elintarvikeprosesseihin. Jyvistä mitattavia arvoja ovat esimerkiksi sen kemiallinen koostumus ja fysikaaliset ominaisuudet kuten väri. Prosessointilaatua tutkitaan toteuttamalla monen tyyppisiä mallituotteita ja mittaamalla mm. niiden aistittavaa laatua ja säilyvyyttä.

Tutkimustyö perustuu viljasta mitattaviin suuriin datamääriin, joista on muun muassa koneoppimiseen perustuvilla työkaluilla löydettävissä mitattujen parametrien riippuvuussuhteista kertovia heikkoja signaaleja. Niiden avulla tiedetään, mitä tekijöitä raaka-aineesta kannattaa mitata, kun halutaan tietää, sopiiko se paremmin leivontaan vai esimerkiksi kauramaidon valmistukseen. Hankkeen odotetaan vahvistavan Suomen tunnettuutta kauraosaajana ja korkeatasoisen teknologian soveltajana. Lisäksi hanke mahdollistaa suomalaisen kauran vahvuuksien tunnistamisen verrattuna muualla viljeltyyn kauraan.

OatHow on osa Business Finlandin rahoittamaa hankekokonaissuutta, johon kuuluu julkisen tutkimusprojektin lisäksi neljä rinnakkaista ja samanaikaisesti toteutettavaa yritysvetoista projektia (Valio, Fazer, Helsingin Mylly ja Boreal Kasvinjalostus). Business Finlandin ja tutkimusosapuolien ohella OatHow-hanketta rahoittaa yhdeksän kauran pellolta-pöytään -ketjua edustavaa yritystä (Avena, Kinnusen Mylly, Lantmännen Agro, Myllyn Paras, Plantanova, Polar Glucan, Raisio, Vaasan, Viking Malt).

Projektin tutkimus- ja kehitystyötä toteuttavat yhdessä neljä tutkimusryhmää: VTT (vastuullinen johtaja Emilia Nordlund), Turun yliopisto (Kaisa Linderborg), Helsingin yliopisto (Tuula Sontag-Strohm) ja Luonnonvarakeskus Luke (Veli Hietaniemi).

VTT:n koordinoima OatHow-hanke toteutetaan vuosina 2019–2020 osana Business Finlandin Food From Finland 2.0 -rahoitusohjelmaa ja sen kokonaisbudjetti yltää 2 miljoonaan euroon.