Sign In

Maistuvaa superruokaa kasvisoluviljelmistä

13.3.2018

​Photo: Heiko Rischer

Teknologian tutkimuskeskus VTT kehittää uutta ja lupaavaa teknologiaa tuottaa terveellistä ja maistuvaa kasvipohjaista ruokaa soluviljeltyteknologian avulla ilman peltoja. Kehitystyö saavutti uuden tason tutkimuksessa, jossa selvitettiin lakan, puolukan ja lillukan soluista kasvatettujen solumassojen ominaisuuksia. Ne osoittautuivat ravitsemuksellisesti merkittävästi oletettua paremmiksi ja aistittavilta ominaisuuksiltaan miellyttäviksi.  

VTT on viime vuosina kehittänyt marjojen soluviljelytekniikoita tähtäimenään kehittää aivan uusi ja mullistava tapa tuottaa kasvipohjaisia elintarvikkeita ja niiden aineosia. Tuotantotapa näyttää nyt entistä lupaavammalta tutkimuksen mukaan, jonka tulokset on julkaistu Food Research International -tiedejulkaisussa helmikuussa 2018.

Väestönkasvu ja ruoan tarpeet

"Kyseessä on aivan uusi mahdollisuus paitsi teollisuudelle mutta myös laajemmin yhteiskunnalle. Viljelyskelpoista maata ei ole riittävästi täyttämään maailman kasvavan väestön ruoan tarvetta, ja tarvitaan kipeästi uusia ratkaisuja. Soluviljelmät ovat yksi vakavasti otettava vaihtoehto", toteaa VTT:n Elintarvikeratkaisut-tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund.

Julkisuudessa on puhuttu paljon lihan tuottamisesta soluviljelmissä. Tulevaisuudessa kasvien soluviljelmissä voidaan kuitenkin tuottaa ravitsemuksellisesti jopa parempaa ruokaa ja mahdollisesti huomattavasti nopeammin, helpommin ja edullisemmin.  

Ravitsemukselliset ja aistinvaraiset ominaisuudet

VTT:n tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia ravitsemuksellisia ja aistinvaraisia omaisuuksia on soluviljelytekniikalla tuotetuille lakan, puolukan ja lillukan kuivaamattomille ja kuivatuille solumassoille.

Maultaan näytteet olivat miellyttäviä, raikkaita ja mietoja ja ne muistuttivat luonnonmarjojen makuja. Solusoseen kuivaus vahvisti makua ja teki ne suussa sulaviksi. Myös väriltään viljelmät muistuttivat luonnonmarjoja.

Ravitsemuksellisesti tutkitut solumassat osoittautuivat erittäin korkeatasoiseksi – monelta osin jopa paremmiksi kuin luonnossa kasvavien marjojen. Näytteiden proteiinipitoisuus oli korkea 14-19 %, ja in vitro -laboratoriokokeiden perusteella proteiini pilkkoutuu hyvin ihmisen ruoansulatuksessa. Lihaksille, luustolle ja kudoksille tärkeitä aminohappoja oli enemmän kuin hyvänä lähteenä tunnetussa soijassa. Ravintokuitua oli näytteissä 21-37 %, eli selkeästi enemmän kuin esimerkiksi aamiaismuroissa. Energiapitoisuus osoittautui myös odotettua korkeammaksi. Tyydyttymättömien rasvahappojen määrä oli myös korkea. Aiemmassa tutkimuksessamme (viite: Planta, 2017) on osoitettu, että soluviljelmät sisältävät myös terveydelle hyödyllisiä fenoliyhdisteitä.

Rajattomat variaatiomahdollisuudet

"Soluviljelmillä tuotettuja kasvisolumassoja on ajateltava aivan uutena materiaalina eikä niiden ominaisuuksia kannata sen takia verrata vastaaviin luonnonmarjoihin. Hyvien ravitsemuksellisten ominaisuuksien ansiosta soluviljelmien avulla voidaan tulevaisuudessa valmistaa superruokaa. Eri kasveista kehitettyjen variaatioiden mahdollisuudet ovat rajattomat", toteaa VTT:n tutkimustiimin päällikkö Heiko Rischer

Elintarviketeollisuudelle kasvisolut ja niiden kuivatut versiot tarjoavat mahdollisuuksia luoda uudentyyppisiä, terveellisiä tuotteita ja tuotteiden aineosina. Tuotteita voivat olla esimerkiksi smoothie-juomat, kaviaarin kaltaiset hillokkeet ja snack-tuotteet. Tuotekehityksessä ja tuotteiden logistiikassa on tärkeää muistaa, että materiaali on parhaimmillaan tuoreena. Vain taivas on rajana, kun näistä raaka-aineista kehitetään uusia innovaatioita.

VTT:n tutkijat ideoivat parhaillaan Food My Way -projektissa tulevaisuuden ruoka-automaatteja, joiden avulla kuluttaja voi räätälöidä itselleen mieleisen terveellisen tuotteen. Esimerkiksi kahvila- tai ravintolakäyttöön suunnitellussa automaatissa voisi olla mukana bioreaktori, joka lisää tuotteeseen tuoreen soluhillon.

Soluviljelmien pääsy markkinoille edellyttää lisätutkimusten lisäksi hyväksymistä elintarvikkeena, koska kyseessä on täysin uusi elintarvikemateriaali.

VTT jatkaa teknologian kehitystyötä ja kutsuu yhteistyöhön mukaan toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita uusien kasvimateriaalien ja niiden tuotantoon liittyvien laitteiden kehitystyöstä.

Viitteet:

Emilia Nordlund, Martina Lille, Pia Silventoinen, Heli Nygren, Tuulikki Seppänen-Laakso, Atte Mikkelson, Anna-Marja Aura, Raija-Liisa Heiniö, Liisa Nohynek, Riitta Puupponen-Pimiä, Heiko Rischer. Plant cells as food – A concept taking shape. Food Research International 107 (2018) 297-305. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0963996918301388

Jussi Suvanto, Liisa Nohynek, Tuulikki Seppänen-Laakso, Heiko Rischer, Juha-Pekka Salminen, Riitta Puupponen-Pimiä. Variability in the production of tannins and other polyphenols in cell cultures of 12 Nordic plant species. Planta, Volume 246 (2017), pp. 227-241. https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00425-017-2686-8

MEDIAMATERIAALI

Kuvat 1-3: VTT:llä kasvatettuja soluviljelmiä (Valokuvat: Heiko Rischer)

Kuva 1

 

Kuva 2

 

Kuva 3