Sign In

Smart Clothing 2.0 projektissa kehitettiin teknologiaa ja palvelukonsepteja yhdessä älyvaate-ekosysteemin eri toimijoiden kanssa

18.12.2019

Voimakas sensori-, tiedonsiirto- ja laskentateknologian kehitys avaa uusia mahdollisuuksia kehittää älyvaatteita monille eri käyttäjäryhmille. Älyvaatetuksella ja siihen liittyvillä palvelu­konsepteilla voidaan parantaa merkittävästi käyttäjien hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja toiminnallisuutta muun muassa terveydenhoidossa (kuntoutus, sairaala- ja kotihoidon potilaat, muistisairaat, liikuntarajoitteiset, jne), erilaisissa vaativissa ammateissa (rakentajat, palomie­het, poliisit, vartijat, kirurgit) ja ylipäätään erilaisissa elämäntilanteissa (työ, terveydenhuolto, vauvojen ja lasten hoito sekä urheilu ja liikunta).

Vuosina 2017-2019 Business Finlandin, yritysten ja tutkimus-organisaatioiden rahoituksella toteutettuun Smart Clothing 2.0 projektikokonaisuuteen - yhteinen tutkimushanke ja yritysten omat kehityshankkeet - osallistui älyvaatetuksen arvoketjun eri osapuolia (teknologioiden kehittäjiä, vaatteiden valmistajia ja käyttäjiä sekä tutkimusorganisaatioita). Tämän ekosysteemin ensisijaisena tavoitteena oli tukea uusimman teknologian ja tältä pohjalta kehitettävien palvelujen kehittämistä ja kaupallista hyödyntämistä voimakkaassa kasvussa olevilla globaaleilla älyvaatemarkkinoilla.

 

Kuusi lupaavaa älyvaatekonseptia

Hankekokonaisuuden työpajoissa kartoitettiin älyvaatetuksen asiakastarpeita. Lopputuloksena tunnistettiin kuusi lupaavinta älyvaatetuksen konseptiaihiota, joita kehitettiin ja testattiin tutkimusorganisaatioissa. Nämä olivat paikannusteknologian hyödyntäminen vaaratilanteiden tunnistamisessa, työympäristön olosuhdeseuranta esim. hiilidioksidipitoisuuden osalta, liike­analytiikka ergonomia- ja liikerata-analyysien pohjana, lämpöaistimuksen tunnistaminen, vaatteen sensoritietojen perusteella toimiva valaistus. Konseptiaihioissa tunnistettiin kolme tiedon ja valmiuksien tasoa: data, datan pohjalta muokattava informaatio, ja informaation pohjalta rakennettavat palvelukonseptit. Palvelukonsepteissa korostuivat (työ)turvallisuuteen, (työ)terveyteen ja (työ)suojeluun liittyvät varoitukset ja hälytykset.

Yritysten omissa luottamuksellisissa tuotekehitysosioissa hyödynnettiin aktiivisesti tutkimus­osiossa saavutettuja tuloksia. Yritykset vastasivat omien älyvaatetuotteiden ja palvelujen kehittämisestä ja kaupallistamisesta, ja tutkimusorganisaatiot tarjosivat myös tässä osiossa omia erityisosaamisiaan tarvittavien teknologioiden ja ratkaisujen integroimiseksi osaksi kaupallisesti hyödynnettäviä tuotteita ja palveluja. Yrityshankkeissa kehitettiin mm. analysointi­algoritmejä sekä älyvaatesovellusten kehitys- ja palvelualustaa, ja testattiin käytännön sovelluksessa VTT:n kehittämää Human Thermal Model (HTM) -menetelmää.       

Edellä mainittujen esimerkkien ja palvelukonseptien kautta kerättyjä tietoja voivat hyödyntää käyttäjät (kuluttajat tai työntekijät) ja työntekijöiden yritykset reaaliaikaisesti mm. varoitusten / hälytysten kautta. Älyvaatteita käytettäessä syntyy myös pitkän aikavälin trendidataa, jota on mahdollista tietoja analysoimalla hyödyntää työterveyden, työsuojelun ja työturvallisuuden kehittämisessä, esimerkiksi rasitustilanteiden tunnistamisessa, ennakoimisessa ja välttämisessä.

 

Käyttäjälähtöinen kehittäminen, liiketoimintamallit ja tietoturva keskeisiä tekijöitä

Hankekokonaisuuden yhteydessä tehdyissä käyttäjähaastattelujen perusteella hyödylliseksi koettiin faktatiedon keruu eri asioista sekä reaaliaikaisesti että pidemmällä aikavälillä. Ratkaisujen toimivuus, toiminnallisuus ja helppokäyttöisyys on myös ehdottoman tärkeää; virtaa tai kenttää tulee riittää etenkin kriittisille sovelluksille. Vaikka suuri osa mahdollisesti kerättävistä tiedoista periaatteessa sopi potentiaalisille käyttäjille, nousivat tietosuoja, tietoturvallisuus ja tietojen käytön läpinäkyvyys myös esille keskusteluissa.

Älyvaate-ekosysteemin osalta Suomessa on hyvät perusvalmiudet; hyviä startupeja löytyy, mutta tuotteisiin johtavia kumppanuuksia tarvitaan. Hankkeessa myös kehitettiin ja testattiin palvelualustaratkaisua. Ehkä keskeisimpänä haasteena on eri järjestelmien integrointi, josta on vaikea tuottaa ansaintaa, mistä syystä integraattoria on vaikea löytää. Käytännössä tarvitaan etenkin tuotantomittakaavan liityntäratkaisuja. Lisäksi markkinoille meno edellyttää yrityksiltä riittävää intressiä ja riskinottohalua. Potentiaalia on mm. työvaatepuolella, koska kysyntä on herännyt.

Tietosuojaan ja -turvaan liittyvät asiat on myös huomioitava. Keskeistä on tunnistaa mitkä tiedot ovat henkilötietoja ja siten suojattavia. Tulee myös määrittää mitä tietoja kerätään ja tallennetaan, mihin niitä käytetään, tulisiko tiedot anonymisoida, ja hävittää tarpeettomat tiedot.