Sign In

Tekoälyn käsitekartta julkistettu - Suomi pärjää tekoälyn huippututkimuksessa

19.6.2018

Tekoälyn käsitekartta on nyt julkaistu selventämään alan käsitteitä. Suomalaista tekoälyn tutkimusosaamista on lisäksi verrattu kansainväliseen tasoon.

"Vertailtaessa tekoälytutkimuksen tasoa eri maissa Suomi sijoittuu tutkimusjulkaisujen määrässä asukasmääräänsä nähden Amerikan, Kiinan ja Saksan edelle", sanoo hankkeen projektipäällikkö, tutkimusprofessori Heikki Ailisto VTT:ltä.  

"Tekoälyn käsitteiden selventäminen taas helpottaa julkista keskustelua ja päätöksentekoa, kun termit ymmärretään entistä paremmin", hän lisää.

Tämä ilmenee Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta VN TEASin teettämästä selvityksestä, joka on tarkoitettu päätöksenteon pohjaksi sekä muillekin aiheesta kiinnostuneille. Hankkeessa tekoäly ymmärretään niin, että sen avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla. Hankkeessa muodostetaan myös yleiskuva tekoälyn eri ulottuvuuksien ja osa-alueiden tieteellisteknologisesta kehityksestä. Lisäksi julkaistaan käsitekartta, jonka perusteella lukija saa perustiedot alan käsitteistä. 

Suositukset toimenpiteistä, joilla osaaminen voidaan varmistaa, valmistuvat loppuvuodesta 2018.


Suomella hyvät edellytykset menestyä

"Tekoäly toimii keskeisenä teknologisena ajurina, joka johtaa tuottavuuden parantumiseen eri sektoreilla sekä uusiin työtapoihin, prosesseihin ja liiketoimintamalleihin. Suomella on edellytykset menestyä tässä muutoksessa", Ailisto arvioi.

Raportin mukaan keskeistä on, miten voimme kansakuntana parhaiten hyödyntää digitalisaation ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet lisäarvon luomisessa ja tuottavuuden kasvattamisessa. Tämä koskee sekä yksityisen sektorin kilpailukykyä että julkisten palvelujen ja hallinnon tehokkuutta. Tähän pääsemiseksi nyt on luotu laaja ymmärrys tekoälyn kokonaisuudesta. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi nousee tekoälyn soveltamisen ja hyödyntämisen johtavaksi maaksi. Tämä näkyy mm. julkisen tutkimusrahoituksen kohdentamisena.

Ajankohtaista tekoälykeskustelua ja laajemminkin tekoälyn viimeaikaista nousua ovat siivittäneet koneoppimisen ja erityisesti ns. syvien neuroverkkojen avulla saavutetut näyttävät tulokset. Tämän ovat mahdollistaneet opetus- ja kohdedatan määrän ja saatavuuden merkittävä kasvu sekä prosessorien laskentatehon, muistin ja tiedonsiirtotekniikan nopea kehitys. Vaikka kone­oppiminen on nyt hallitseva tekoälyn osa-alue, myös muita osa-alueita on tärkeää seurata ja huomioida kehityskulkujen jatkumo. Tekoälyn viimeaikainen nopea kehittyminen on tuonut mukanaan myös suuria toiveita ja pelottavia uhkakuvia tekoälyn ominaisuuksien suhteen.

"Vaikka olemme vielä kaukana yleisestä tekoälystä (general AI), on hyvä tiedostaa sen ominaisuuksien kehittyminen, joka voi kapeilla sovellusalueilla olla hyvinkin nopeaa", Heikki Ailisto toteaa.

Tekoälyn käsitekartta (pdf)

Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus -väliraportti verkossa VN TEASin sivuilla https://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-549-5


Lisätietoja:
 
Puolustusministeriö
Tutkimusjohtaja, Professori Pekka Appelqvist, ohjausryhmän puheenjohtaja
Puh. 0295 160 360
pekka.appelqvist@defmin.fi