Sign In

DigiInventory - Digitaaliset metsänarviointimenetelmät puuhuollon tehostajina

Tausta

​Metsänarvioinnissa käytettävät puustotiedot on saatu perinteisesti maastossa mitattujen otantakoealojen avulla estimoimalla. Nykyisin maastomittausten tueksi on otettu myös laajojen alueiden laserkeilausta. Kummankin menetelmän puutteena on tarkan puukohtaisen puustotiedon puuttuminen ja epätarkkuudet. Lisäksi maastotyö on kallista. Yksittäisiä puutietoja tai leimikkokarttoja ei ole saatavilla.

Dronesta ja lentokoneesta tapahtuva liikkuva laserkeilaus ei kykene tuottamaan tarvittavaa mittatarkkuuta
(millimetriskaala) ja latvusto peittää puun tyviosan mittausta. Maan pinnalta tapahtuvassa keilauksessa liikuteltavat laitteet yltävät millimetriluokan tarkkuuteen, mutta mittausnopeus jää liian alhaiseksi. Uudentyyppiset liikkuvat, reppumalliset, metsän pohjalta tapahtuvaan mittaukseen kyllin nopeat mittaukset ovat taas tarkoitukseen liian epätarkkoja, sillä näiden mittauksen epätarkkuus on muutaman senttimetrin luokkaa. Jotta puunkorjuussa voidaan käyttää korjuukoneen apuna laserkeilausta, täytyy löytää tarkempia mittaustekniikoita, suorituskykyisen tekniikan uusia, aiempaa nopeampia ja edullisempia toteutustapoja. On myös mahdollista suorittaa metsän ”digitaalinen apteeraus” etukäteen käyttämällä tähän tarkoitukseen dataa, joka on hankittu - ennen hakkuuta - tarkemmalla ja kalliimmalla mittaustekniikalla ja integroida osaksi metsäkonetta halvempaa laserkeilaustekniikkaa käytettäväksi
koneen, hakkuupään ja puuston keskinäiseen paikantamiseen.

Haasteita puunkorjuussa ja kaupan arvioinnissa

Korjuukoneen kuljettaja joutuu tekemään hakattavan puun valinnan ja katkonnan silmämääräisesti, usein hankalissa keliolosuhteissa, nähden rungon vain yhdestä suunnasta, jolloin esimerkiksi katselusuuntaisen puun lenkouden arviointi on epätarkkaa. Puun ostaja ja myyjä eivät tarkkaan tiedä, millaisia runkoja korjattavassa leimikossa on ja kauppa ratkaistaan ostotarjouksissa annettujen kuutiohintojen perusteella. Ennakkotieto antaa vain keskimääräisiä lukuja, muttei juurikaan laadullisia tunnuksia. Kun arviot eri puutavaralajien osuuksista eivät ole sitovia, eri puunostajien käyttämät säännöt ja myös käytännöt katkontaan/apteeraukseen ovat erilaisia, kaupan taloudellinen optimointi sekä puunmyyjän että metsän ostajan kannalta on epätäydellistä.

Koska puuta myydään vuosittain koko Suomessa usealla miljardilla eurolla, Keski-Suomen ollessa Suomen
merkittävimpiä alueita tässä suhteessa, voidaan kaupankäyntiä digitalisoimalla saavuttaa suuria taloudellisia etuja. Tämä digitalisointi vaatii uusia mittaustekniikoita. Metsänomistaja ei välttämättä tiedä metsänsä tarkkaa arvoa puukauppatilanteissa eikä pysty kovin helposti arvioimaan metsänkäsittelyn visuaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Metsäteiden kunto on usein epävarmaa ja tiedon puute haittaa logistiikan suunnittelua ja aiheuttaa kiistatilanteita puun kuljetuksesta tielle syntyneiden tai syntymättömien vaurioiden korjaamisesta. Edelleen, kiistatilanteiden pelko hillitsee puunmyyntihaluja/mahdollisuuksia tiehoitokunnissa sellaisina korjuun ajankohtina, jolloin tie on altis vaurioille. Puutavaran metsävarastojen määrän ja laadun arviointia ei tehdä millään tavalla varastoaikana.

Hankkeen valmistelun lähtökohtana on ollut uusimman tiedon ja näkemysten sekä viimeaikaisen 3D
mittaustekniikassa tapahtuneen teknisen kehityksen hyödyntäminen metsänomistuksen, metsien käytön ja lisääntyvän puunkorjuun muutoksissa. Puunkorjuun kasvavien haasteiden ja pohjoisen Keski-Suomen lisääntyvän kysynnän takia on ensiarvoisen tärkeää löytää uusia kustannustehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja eri prioriteettien tyydyttämiseksi ja taloudellisuuden parantamiseksi.