Sign In

SHARE - Industry sharing platform for boosting transition towards circular economy

Millaisia ympäristöhyötyjä jakamistalous voi tuottaa?

​Ilmastonmuutos sekä luonnonvarojen niukkuus muodostavat suuren haasteen yhteiskunnan toimijoille. Ihmisen toiminta ja teolliset järjestelmät vaikuttavat moniin ympäristönäkökohtiin joko paikallisesti tai maailmanlaajuisesti. Raaka-aineintensiivisesti valmistettuja kulutus- ja investointihyödykkeitä tulisi käyttää entistä tehokkaammin. Siirtyminen omistajuudesta jakamiseen perustuvaan talouteen nähdään yhtenä potentiaalisena keinona pienentää tuotteiden elinkaaren aikana aiheutuvaa ympäristökuormaa ja maksimoida ympäristöhyötyjä.

 

Miten päästä positiivisiin vaikutuksiin?

Jakamistalouden ympäristöhyöty perustuu siihen, että sama tuote tai palvelu riittää tyydyttämään usean toimijan tarpeen, ja toimijat voivat näin välttää uusien tuotteiden ostamista esimerkiksi yhteisomistajuuden kautta. Tällä tavoin tuotteita valmistetaan vähemmän, jolloin vältetään esimerkiksi tuotteiden valmistuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Jakamistaloudessa hankinnan kustannukset kohdennetaan useille toimijoille, jolloin voidaan hankkia tehokkaampia (korkeamman hintaluokan) hyödykkeitä. Parempi energiatehokkuus puolestaan saattaa pienentää tuotteen käyttövaiheen ympäristövaikutuksia vähentyneen energiantuotannon ympäristövaikutusten kautta.

Yhtenä esimerkkinä tunnistetuista jakamistalouden ympäristöhyödyistä on työkaluvaja “Liiteri”.

  • työkalujen yhteiskäyttö vähentää uusien työkalujen valmistusta ja samalla neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja valmistuksen päästöjä
  • yhteiskäyttöön tarkoitetut korkealaatuiset tuotteet ja niiden säännöllinen huolto lisäävät työkalujen käyttöikää
  • jakelupisteenä toimiva kontti on energiatehokas ja uudelleen käytettävissä

Jakamistalouteen pohjautuvat tuotejärjestelmät saattavat myös lisätä ympäristökuormaa esimerkiksi silloin kun tuotteen haltijuuden vaihtuessa tuotteita joudutaan kuljettamaan. Tuotteen pidemmän käyttöiän tai intensiivisemmän käytön myötä myös huollontarve voi kasvaa. Logistiikka, kuten kuljetusvälineiden valinnat ja jakelupisteiden sijainnit täytyy suunnitella viisaasti, jotta kuljetusten lisääntyneet ympäristökuorma eivät ylittäisi muissa elinkaaren vaiheissa saavutettuja ympäristöhyötyjä. Tarvitaankin laskennallisia menetelmiä määrittämään jaettujen tuotejärjestelmien mahdollista ympäristövaikutusta ja -hyötyä.

Millaisilla menetelmillä ympäristövaikutuksia voidaan mitata?

Jakamistalouden ympäristövaikutusten ja - hyötyjen arviointiin on olemassa standardisoituja laskentamenetelmiä. Elinkaariarviointi perustuu elinkaariajatteluun ja se huomioi laajan joukon erilaisia ympäristövaikutuksia resurssien kulumisesta ilmastonmuutokseen, happamoitumiseen ja rehevöitymiseen.
Elinkaariarvioinnin metodiikkoja käytetään laajasti tuotteen tai palvelun ympäristövaikutusten arviointiin. Menetelmällä on vankka asema sekä akateemisesti että yritysten keskuudessa ja esimerkiksi Euroopan komission rahoittamissa tutkimushankkeissa uusien teknologioiden kestävyysarvioinnit perustuvat usein elinkaarimetodiikkaan. On hyvä muistaa, että julkisten vertailuväittämien tueksi suositellaan vertaisarvioinnin läpikäyntiä.

Standardinmukainen (ISO 14040:2006 ja ISO 14044:2006) arviointi käy läpi kaikki tuotteen merkittävimmät ympäristövaikutukset sekä merkittävimmät elinkaaren vaiheet. Menetelmän toteutusvaiheet jaetaan ISO-standardien mukaisesti neljään osaan: tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely, inventaarioanalyysi, ympäristövaikutusarviointi sekä tulosten tulkinta.

Kuva 1. Elinkaariarvioinnin vaiheet standardin ISO 14040 mukaan.

Tavoitteet ja soveltamisala

Elinkaariarvioinnin tavoitteissa määritellään miten ja kenelle sekä mitä tarkoitusta varten elinkaariarviointi laaditaan. Soveltamisalan määrittämisvaiheeseen kuuluu järjestelmän rajaus, prosessikulkukaavion tekeminen ja toiminnallisen yksikön määrittely. On syytä muistaa, että kaikki oletukset ja rajoitukset voivat vaikuttaa elinkaariarvioinnin lopputulokseen. Elinkaariarviointi voidaan tehdä kehdosta hautaan (cradle-to-grave), jolloin huomioidaan koko tuotteen elinkaari mukaan lukien loppuhyödyntäminen. Jos elinkaariarviointi tehdään yritysten väliseen viestintään, tarkastelun rajat voidaan asettaa kehdosta tehtaan portille (cradle-to-gate).

Elinkaariarvioinnin laskentatulokset suhteutetaan toiminnalliseen yksikköön. Yksikkö valitaan aina elinkaariarvioinnin aikana. Yksinkertaisimmillaan toiminnallinen yksikkö on yksi kappale tai painoyksikkö (kilo, tonni) lopputuotetta kohti. Jaetun hyödykkeen tarkasteluissa toiminnallinen yksikkö voi olla esimerkiksi laitteen käyttöaika (h). Elinkaariarvioinnin laskennassa koko elinkaaren aikaiset syötteet ja tuotokset skaalataan toiminnalliseen yksikköön. Toiminnallisen yksikön huolellinen määrittely ja valinta nousee erityisen tärkeäksi silloin kun elinkaariarvioinnilla vertaillaan erilaisia järjestelmiä keskenään. Vertailu tapahtuu toiminnallisen yksikön kautta. Jos verrataan esimerkiksi vuokraamista ja omistamista, näiden kahden omistustavan vertailu ympäristövaikutusten suhteen voidaan toteuttaa yhteen käyttötuntiin suhteutettujen tulosten kautta.

Elinkaariarvioinnin alussa tuotteen tai palvelun elinkaaren vaiheet kartoitetaan ja jaotellaan tutkimusten tavoitteiden mukaisesti, esimerkiksi seuraavien vaiheiden kautta:

  • materiaalien hankinta ja valmistus
  • lopputuotteen kokoonpano
  • käyttövaihe
  • kuljetukset
  • käytönaikainen kunnossapito
  • uudelleenkäyttö/kunnostus/uudelleenvalmistus
  • loppuhyödynnys tai kaatopaikkaus

 

Kuva 2. Tuotteen elinkaari

Inventaarioanalyysi

Tiedonhankintaa eli inventaarianalyysia varten kukin elinkaaren vaihe pilkotaan edelleen prosesseiksi. Näille prosessille kerätään lähtötiedot systemaattisesti huomioiden kaikki merkittävät prosessiin sisääntulevat ja prosessista poislähtevät materiaali- ja energiavirrat (syötteet ja tuotokset). Syöte voi olla esimerkiksi kuljetusprosessissa polttoaineen määrä ja tuotos hiilidioksidipäästö ilmaan kuljetussuoritetta kohti. 

Elinkaariarvioinnin prosessikaavio

Tuloksena inventaarista saadaan esim. koko elinkaaren aikana syntyvät päästömäärät ja tarvittavat luonnonvarat. Tiedonhankinta on työläs, mutta ratkaiseva vaihe. Lähtödata ja sen laatu vaikuttavat ratkaisevasti elinkaariarvioinnin tuloksiin sekä tulosten hyödynnettävyyteen. Arvoketju- tai prosessikohtaiset tiedot kerätään suoraan yrityksen omista toiminnoista tai yrityksen alihankkijalta. Muu täydentävä tieto kerätään kirjallisuudesta ja datapankeista. Elinkaariarvioinnin laskentaosuus toteutetaan tyypillisesti laskentaohjelmistoilla.

­­­­Vaikutusarviointi ­­­

Vaikutusarvioinnissa arvioidaan syötteiden ja tuotosten ympäristövaikutusta sekä vaikutusten merkittävyyttä (ISO 14040:2006). Tässä inventaarion päästöt (syötteet ja tuotokset) luokitellaan ja karakterisoidaan valittujen ympäristövaikutusluokkiin, jotka raportoidaan vaikutusarvioinnin tuloksena. Eri ympäristövaikutusluokat edustavat eri näkökulmia esimerkiksi hiilijalanjälki keskittyy pelkästään ilmastonmuutosvaikutukseen.

Luokittelussa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavan taulukon mukaisia ympäristövaikutuksia.

Taulukko 1. Tuotteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia

​ilmastonmuutos
​fossiilisten ja mineraalisten luonnonvarojen ehtyminen
​makean veden saatavuus ja veden laatu
​luonnon eliölajiston monimuotoisuus, biodiversiteetti
​pienhiukkasten muodostuminen ilmaan
​ionisoiva säteily
​ilmakehän otsonikerroksen oheneminen
​vesistöjen ja maaperän happamoituminen
vesistöjen rehevöityminen
​​ihmis- ja ekotoksisuus

Lopuksi tulokset tulkitaan ja vedetään johtopäätökset esimerkiksi tuotteiden vertailun suhteen työn tavoitteiden mukaisesti.

Uusia menetelmiä ja työkaluja

Siinä missä ympäristökuormaa voidaan arvioida jalanjälkimenetelmin, ympäristöhyötyjä voidaan arvioida kädenjäljen kautta. VTT ja LUT ovat kehittäneet ilmastohöytyjen määrittämiseen ja viestintään uuden hiilikädenjälki-menetelmän.

Tulevaisuudessa datan määrä ja arvoketjukohtaisen datan merkitys tulee lisääntymään. Tarvitaan entistä kehittyneempiä laskentatyökaluja. VTT ja Semantum ovat yhdessä kehittäneet verkostomaista datankeruuta ja tulosten jakamista tukevan webbialustan prototyyppiversion Network LCA-työkalun.

 

Kuva 3. Napsaus Network LCA-prototyyppityökalusta

Lähteet:

<< Palaa SHARE-loppuraportin pääsivulle