Sign In

SHARE - Industry sharing platform for boosting transition towards circular economy

Millaista jakamistaloutta on nyt yrityksissä?

​Lähtökohtana teollisuuden jakamistalousidealle on, että resurssin omistaa jokin yritys, joka tarjoaa sitä myös muiden yritysten käytettäväksi. Resurssi voi olla myös useamman firman yhteisomistuksessa, mutta ulkopuolista resurssitarjoajaa, joka toimisi alihankkijana, ei tässä tapauksessa ole. Jakaminen voi kuitenkin tapahtua digitaalisen alustan kautta, jota ylläpitää ulkopuolinen yritys.

Jakamistaloutta on ollut yhteiskunnassa ja teollisuudessa aina. Yhteiskunnassa jakaminen on pohjautunut naapuriapuun ja yhteisöllisyyteen taloudellisten kannustimien sijaan. Kuluttajapalveluissa jakamistalous on tullut vahvasti esille erilaisten liiketoimintamallien myötä (esim Uber, Airbnb). Teollisuuden varsinainen jakamistalous on vielä lapsenkengissä, vaikka tämän kaltaista yhteistyötä on lähekkäin sijaitsevien yritysten kanssa jonkin verran aina tehty. Viime aikoina keskustelu on kiihtynyt. Jakamistalous on myös Euroopan Komissiossa myötätuulessa, kuten myös työ- ja-elinkeinoministeriössä Suomessa:

Raportti ”Jakamistalous Suomessa 2016, nykytila ja kasvunäkymät” käsittelee laajasti jakamistaloutta eri näkökulmilta. jakamistalousmarkkinoiden arvioidaan kasvavan noin 10-kertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Selvityksen johtopäätöksinä todetaan, että jakamistalous voi saavuttaa pysyvän ja merkittävän jalansijan markkinoista uudenlaisella toimintakulttuurillaan, jossa korostuvat palvelujen saavutettavuus, valinnanvapaus, sosiaalisuus sekä resurssien hyötykäyttö. Euroopan jakamistalouden edelläkävijämaiden markkinoiden kehitys on osoittanut, että jakamistalouden kasvu on markkinoiden kypsyessä varsin nopeaa. Muutaman seuraavan vuoden aikana Suomen ennustetaankin kirivän Euroopan markkinoiden etumatkaa umpeen jakamistalousmarkkinoiden transaktioiden arvon jopa yli kaksinkertaistuessa vuosittain.

Raportti ”Jakamistalouden säädösympäristö, haasteet ja kehitystarpeet” puolestaan käsittelee jakamistaloutta eri lainsäädäntöalojen näkökulmista. Jakamistalouden on yleisesti arvioitu tarjoavan monenlaisia mahdollisuuksia kuluttajille, yrittäjille ja yrityksille. Toisaalta jakamistalouden uusien toimintamallien on tunnistettu haastavan olemassa olevan säädösympäristön suhteessa markkinoillepääsyn vaatimuksiin, verotukseen, työhön, vastuujärjestelyihin, kuluttajansuojaan ja kilpailuun. Jakamistalouden potentiaaliset hyödyt voivat jäädä Suomessa saavuttamatta, jos säädösympäristö on niin epäselvä, että uudenlaista toimintaa ei uskalleta aloittaa eikä uudenlaisia palveluja käyttää.

Euroopan Komissio tukee jakamistalouden edistämistä; ”The collaborative economy, sometimes called the sharing economy, covers a great variety of sectors and is rapidly emerging across Europe. Many people in the EU have already used, or are aware of collaborative economy services, which range from sharing houses and car journeys, to domestic services. The collaborative economy provides new opportunities for citizens and innovative entrepreneurs. But it has also created tensions between the new service providers and existing market operators. The European Commission is looking at how we can encourage the development of new and innovative services, and the temporary use of assets, while ensuring adequate consumer and social protection.”

Teollisuudessa jakamistalous on lisääntymässä. Erilaisia resurssienjakoalustoja teollisuudelle on yhä kasvavassa määrin tarjolla. Mm. FLOOW2, jonka alustalle yritykset voivat rekisteröityä ja tarjota resurssejaan muille yrityksille ja päinvastoin. FLOOW2 jakaa resurssit neljään luokkaan:

  1. Laitteet ja tuotteet (equipment & products)
  2. Materiaalit ja hukat (waste & materials)
  3. Palvelut ja tilat (services & facilities)
  4. Asiantuntijat (professionals)

Kuvassa 1 on listattu joitain teollisuuden jakamistalousalustoja maailmalla

Kuva 1. Teollisuuden jakamisalustoja maailmalla

Suomesta löytyy myös hyvä esimerkki työvoiman jakamisesta yritysten kesken. Joensuussa toimivat neljä yritystä (Deere, Mantsinen, Outotec ja Kesla) tekivät keskinäisen sopimusten työntekijöidensä lainaamisesta toisilleen vuonna 2016

Jakamistalousidea on noussut teollisuudessa esille jo aiemminkin. Tampereen teknillinen yliopisto käynnisti vuonna 2010 CSM-tutkimusprojektin, jossa ideana oli sijoittaa erilaisia yrityksiä samaan kiinteistöön, jossa olisi kaikille yhteisiä toimintoja. Toiminnot voisivat olla esimerkiksi kuvan 2 mukaisia, kuten: Hallinto, talous, henkilöstö, rekrytointi, osto, myynti, logistiikka, kunnossapito, tietotekniikka, jne. https://wiki.tut.fi/CSMHotelli/WebHome.  Projektin tulokset jäivät konseptitasolle. Tuohon aikaan ei vielä ollut käsitettä jakamistalous, jonka puitteisiin hanke voidaan kuitenkin lukea.



 Kuva 2. CSM-hotelli-idea

CSM-hotelli-idea perustuu jakamistalouteen, jossa useat yritykset yhdessä luovat konseptin, jossa kaikki muu, paitsi ydinliiketoiminta hoidetaan yhteisillä resursseilla. Konsepti keskittyy yritysten tukitoimintoihin, joissa erilaiset kilpailutekijät ja strategiset näkökulmat eivät nouse esille. Siten yritysten on helpompi sopia yhteisten resurssien järjestämisestä. Vuoden 2010 jälkeen on internet-maailmassa tapahtunut merkittävää kehitystä. Nykyiset alustaratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia CSM-hotelli-idean toteuttamiseen myös hajautetussa ympäristössä.

Koska jakaa, koska ei?

Jakamistalous teollisuudessa poikkeaa kuluttajamaailmasta merkittävästi. Teollisuuden kannalta resurssien saatavuus tiettyinä aikoina tietyssä määrin on ehdoton vaatimus. Kuluttajamaailmassa taas vastaavaa ehdottomuutta useinkaan ei ole. Jos resurssia ei juuri nyt ole saatavilla, niin se hankitaan muualta tai ollaan ilman.

Teollisessa yrityksessä tuotteiden oikea-aikainen valmistuminen on keskeinen tekijä. Asiakastilauksella on tietty toimitusaika, jolloin tuotteen on oltava asiakkaalla. Näitä tilauksia tulee tehtaalle kaiken aikaa vaihtelevasti. Tuotantojärjestelmä on rakennettu niin, että sen kapasiteetti riittää budjetoituun asiakaskysyntään. Normaali tapa on hankkia kriittisen tärkeät resurssit omaan tuotantoon, jossa ne ovat kaiken aikaa oman johdon alaisuudessa. Jos resurssit hankitaan alihankkijoilta ja muilta toimittajilta, tehdään heidän kanssaan yleensä sopimus, jolla varmistetaan resurssien saatavuus tarpeen mukaan tietyillä pelisäännöillä.

Esimerkiksi kuljetukset ovat yleensä ulkoistettu kuljetusyrityksille, joiden kanssa on tehty kuljetussopimukset hintoineen ja muine laatuvaatimuksineen. Kuljetukset ovat hyvä esimerkki ”ei-kriittisistä” resursseista. Niitä on aina saatavilla. Esimerkiksi pienyrittäjillä, kuten ruuan pientuottajilla voisi toimia yhteiskuljetukset muiden tuottajien kanssa, mikä toisi joustavuutta ja resurssien säästöä. Jakamistalous voi tuoda yrityksille merkittäviä hyötyjä ja tärkeää onkin selvittää, miten näihin hyötyihin voidaan päästä. Keskeistä on mm. selvittää miksi resursseja kannattaisi jakaa, mitä yritysten kannattaa jakaa, ja mitä taas ei sekä miten jakaa resursseja.

Jakamistalouden soveltamista edistäviä näkökulmia

  • Kustannustehokkuus voi lisääntyä, jos saadaan resurssin käyttöastetta nostettua.
  • Investointirahamäärä yritystä kohden pienenee, kun investointi rahoitetaan usean yrityksen voimin.
  • Investoinneissa tarvittavien rahoitusten yrityskohtaiset vakuudet pienenevät, mikä helpottaa myös vakuuksien kokoamista.
  • Investoinnin nopea uusiminen mahdollistuu, koska koneet kuluvat lyhyemmässä kalenteriajassa loppuun. Tämä mahdollistaa konekannan nykyaikaisen tason ylläpidon.
  • Yritysten oppiminen paranee, koska yritysten henkilöstö vierailee muissa yrityksissä useammin ja sitä kautta yhteistyö kehittyy ja yritykset oppivat toisiltaan.
  • Yritykset voivat yhdessä perustaa yhteisen investointeja vaativan oppimisjärjestelmän esimerkiksi uusien teknologioiden opiskelemiseksi.
  • Henkilöstön tyytyväisyys paranee mahdollisesti, koska työtehtävät monipuolistuvat ja uusien ihmisten tapaaminen piristää.
  • Erilaiset riskit jakaantuvat useille yrityksille, mikä mm. helpottaa investointipäätöksiä.
  • Aloittavien yritysten on helpompi saada resursseja edullisemmin ja pienemmällä riskillä.
  • Voi lisätä yhteisöllisyyttä ja sitä kautta vahvistaa yhteisön markkinavoimaa.
  • Yhteisöllisyyden lisääntyminen puolestaan voi antaa uusia mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen.
  • Kaiken kaikkiaan voi edistää ekosysteemien kehittymistä ja uusien yritysten syntymistä.

Jakamistalouden soveltamista hidastavia näkökulmia

  • Yrityksissä voi ilmetä tuotannonohjauksellisia haasteita, jotka liittyvät resurssien saatavuuteen juuri halutulla hetkellä. Tämä ongelma liittyy sekä resurssien antajaan, että saajaan.
  • Teollisuusvakoilun estämiseksi kriittisten resurssien lainaaminen ja erilaisten valmistusmenetelmien hyödyntäminen ei onnistu ulkopuolisille. Käytön priorisointi aiheuttaa jonkinlaisten pelisääntöjen kehittämistä tilanteisiin, joissa useampi yritys tarvitsee resursseja samaan aikaan.
  • Erilaiset IPR kysymykset voivat myös tulla esteeksi.
  • Resurssien käytön hallinta edellyttää välttämättä jonkinlaisen ohjausjärjestelmän rakentamista. Tällainen järjestelmä voi osoittautua yllättävän monimutkaiseksi. Esimerkiksi koneiden ja laitteiden huollon- ja kunnossapidon organisoiminen voi myös aiheuttaa uusia ongelmia. Koneiden käyttöosaaminen voi olla myös ongelmallinen.
  • Työntekijöiden lainaamiseen liittyy myös riski siitä, että työntekijä vaihtaakin yritystä lainaamisen seurauksena.
       

<< Palaa SHARE-loppuraportin pääsivulle