Sign In

SHARE - Industry sharing platform for boosting transition towards circular economy

Mitä on jakamistalous?

Jakamistalouden määrittelyä

Jakamistalous on sanana peräisin englanninkielen termistä ”sharing economy”, joka viittaa yhteiseen tai yhteisölliseen talouteen; kuluttamiseen, käyttöön ja tuotantoon. Jakamistalouteen voidaan viitata myös termeilllä yhteiskäyttö- , vaihdanta-, välitys- tai käyttöoikeustalous, tai sitä voidaan kutsua myös yhteisölliseksi kuluttamiseksi (collaborative consumption) (Saranne 2016, 1).

Jakamistalous perustuu tilapäiseen käyttöoikeuteen omistajuuden sijasta, hyödyntäen teknologian kehitystä ja sosiaalisen median suosiota, kuten digitaalisia jakamisalustoja. Jakamistalous tarkoittaa tilojen, tavaroiden ja taitojen jakamista, joita ohjaa kolme periaatetta resurssien tehokkaasta käytöstä, joukkoistamisesta (crowdsourcing) ja yhteisöllisyydestä

Jakamistaloudelle on tutkimuksissa esitetty lukuisia eri määritelmiä ja vielä useampia käsityksiä jakamistaloudesta on eri ihmisillä. Tyypillistä jakamistalouden ratkaisuille on, että ihmiset tai organisaatiot tarjoavat omaan käyttöönsä hankkimia, mutta vajaalla käytöllä olevia resursseja muiden käyttöön. Jakaminen tapahtuu erityisesti sitä varten rakennetun alustan kautta. Jakamistalouden alustoja ja sovelluksia on jo laajemminkin käytössä kuluttajamarkkinoilla, kuten Uber ja Airbnb, mutta jakamistalouden ratkaisut yritysmarkkinoilla sisältävät vielä paljon potentiaalia. Jakamistalouden periaatteita hyödynnetään B2B-markkinoilla esimerkiksi jakamalla maa- ja metsätalouskoneiden käyttöoikeuksia. Lisäksi muita aineellisia hyödykkeitä, kuten laitteita, koneita, raaka-aineita, toimistotiloja ja varastoja voidaan jakaa yritysten kesken. Aineettomiin jaettaviin resursseihin kuuluu esimerkiksi henkilöstön tietotaito ja kokemus.
Ihanteelliseen B2B jakamistalouteen kuuluu: 1) omien resurssien hallinnan sijasta ulkoisten resurssien organisointi, 2) sisäisen optimoinnin sijasta ulkoinen vuorovaikutus, ja 3) asiakasarvoon keskittymisen sijasta kokonaisvaltaiseen ekosysteemin arvoon keskittyminen. B2B jakamistaloudessa on kuitenkin vielä paljon ratkaisemattomia haasteita, kuten lainsäädäntö kansallisella sekä EU-tasolla, vastuukysymykset sekä tietoturvaongelmat.

Jakamistalous on myös keino toteuttaa kestävyyden kiertotalouden tavoitteita. Jakamistalous tähtää resurssitehokkuuteen hyödyntämällä olemassa olevia resursseja tehokkaammin, kuten esimerkiksi tällä hetkellä 96% ajasta parkkipaikalla seisovia henkilöautoja tai tyhjiä toimitiloja. Yritysten jakamistalous on vasta lapsenkengissään.

Jakamistalouden ajurit

Muuttunut kuluttajakäyttäytyminen

Viimeisten vuosien aikana on kuluttajissa tapahtunut merkittävä muutos. Omistajuus ei ole enää itseisarvo, vaan sen sijaan se voidaan nähdä jopa taakkana koska omistaminen tuo mukanaan vastuita ja velvollisuuksia. Kuluttajat ovatkin yhä valmiimpia siirtymään väliaikaiseen käyttöön tarpeensa mukaan. Talouskriisit ovat vahvistaneet myös painetta hyperkulutuksesta luopumiseen sekä tavaroiden ja materiaalien uudelleenkäyttöön. Säästävämmin eläminen ja uusien ansaintamahdollisuuksien keksiminen ovat nousseet entistä suurempaan arvoon. Kuluttajat arvostavat myös entistä enemmän ekologisia asioita ja ovat valmiita kierrättämään sekä käyttämään resursseja järkevästi ja tehokkaasti. Uusi sukupolvi on avainasemassa suureen murrokseen kohti jakamistaloutta. Jakamistalouden ratkaisuilla voidaan tarjota kuluttajille ylivertaista arvoa yhdistämällä kustannustehokkuus, helppous, hauskuus sekä ympäristömyönteisyys. (Gesing 2017; Puschmann & Alt 2016)

Digitalisaatio ja sosiaaliset verkostot netissä

Digitalisaatio ja sosiaalinen media yhdessä ovat mahdollistaneet jakamistalouden nopean laajenemisen. Digitalisaation ja teknologiakehityksen kautta hyödykkeiden etsintä- ja transaktiokustannukset ovat merkittävästi pienentyneet. Teknologiset kehitysaskeleet – verkkoinfrastuktuurin paraneminen, laajakaistan yleistyminen sekä nettisovellusten ja niihin liittyvien palvelujärjestelmien kehittyminen – ovat 2000-luvun alun jälkeen mahdollistaneet uudenlaiset sosiaaliset verkostot ja kuluttajien väliset markkinapaikat. Vaikka jaetut tavarat, kuten tilat, autot ja laitteet olisivat offline-tilassa, hyödykkeitä hallinnoidaan elektronisten palveluiden kautta. Älykkäät laitteet, kuten älypuhelimet ja tabletit, mahdollistavat sovellusten käytön helposti ja kuluttajat ovat hyvin tottuneita käyttämään monenlaisia palveluita some-kulttuurin läpimurron myötä. Erilaiset sijaintitietoon perustuvat palvelut, kuten karttapalvelut, osaltaan myös helpottavat merkittävästi jakamista. (Gesing 2017; Puschmann & Alt 2016).   

Luottamus ja läpinäkyvyys ovat keskeisessä roolissa jakamisessa ja nämä syntyvät ostajien ja palveluntarjoajien verkostossa mm. erilaisten suosittelu- ja todentamissysteemien kautta. Jakamistoiminta on helpottunut keskenään toisilleen tuntemattomienkin ihmisten kesken, koska jakamisosapuolten luotettavuuden voi melkoisen hyvin varmentaa esimerkiksi Facebookin avulla. Älypuhelinten sovellusten avulla esimerkiksi autojen yhteiskäyttö on muuttunut ratkaisevalla tavalla kätevämmäksi: yhteiskäyttöautojen paikannus ja käyttöönotto ovat tulleet helpoiksi. Lisäksi netti on tehnyt jakamispalveluiden maksamisesta kätevää.

Uudet liiketoimintamahdollisuudet ja jakaminen teollisuudessa

Uuden sukupolven yrittäjät ja rahoittajat ovat nähneet internetin mahdollistaman uudenlaisen jakamisen liiketoimintamahdollisuudet. Uusia jakamistalouden palveluita syntyykin nopeaa tahtia sekä kuluttajien että yritysten välille. Yrityksille on perustettu yhä enenevässä määrin jakamistalouden alustoja. Yritysten kesken jaetaan esimerkiksi ylijäämätarvikkeita ja -materiaaleja, tiloja, laitteita ja koneita, kuljetuspalveluita, sekä työvoimaa (Gesing 2017; Puschmann & Alt 2016).

Jakamistalous ja kiertotalous

Kiertotalouden tavoitteena on jätteetön järjestelmä, jossa materiaalien arvo säilyy tai kasvaa, ne pidetään pitkään tuottavassa käytössä ja niiden käyttäminen uudelleen toteutetaan tehokkaasti. Tuotteille luodaan lisää arvoa palveluiden avulla ja hyödyntämällä teknologiaa viisaasti. Keskeisissä rooleissa ovat tuotteiden suunnittelu siten, että materiaalit ovat tuotteen elinkaaren loppupäässä eroteltavissa ja kierrätettävissä, jätteen synnyn ehkäisy sekä resurssien säästäminen (MacArthur 2013)

Edelläkävijämaat, jotka siirtyvät kiertotalouteen ennakoivasti, saavuttavat suurimmat hyödyt. Nämä maat pystyvät luomaan uusia työpaikkoja ja ratkaisuja vientiin sekä lisäämään omavaraisuuttaan raaka-aineiden suhteen. Sitran tuoreen selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen kansantaloudelle varovasti arvioiden 1,5–2,5 miljardin euron arvopotentiaalin vuoteen 2030 mennessä (Arponen et al. 2015). Toteutuakseen kiertotalous vaatii uuden tyyppisiä liiketoimintamalleja ja arvoketjujen uudelleenjärjestäytymistä

Merkittävässä asemassa ovat tuotteiden muunneltavuus ja korjaaminen, materiaalien uudelleenkäyttö uusissa tuotteissa sekä tuotteiden korvaaminen palveluilla. Usein liiketoimintamallit perustuvat siihen, että valmistaja vastaa tuotteista koko elinkaaren ajan, ja myymisen sijaan tuotteet vuokrataan. Myös jakamistalouden mallit ovat osa kiertotaloutta. Kiertotalous ei siis ole pelkästään materiaalien tehokasta käyttämistä ja kierrättämistä, vaan se on täysin uusi talousmalli.   

Jakamistalous tukee ja edistää kiertotaloutta tehostaen resurssien käyttöä. Kiertotalouden keskittyessä resurssien säästämiseen, niiden käyttöiän pidentämiseen ja elinikänsä lopussa tehokkaaseen kierrättämiseen, jakamistalouden fokus on pitää olemassa olevat resurssit käytössä jakaen niitä tehokkaasti erilaisia alustoja hyödyntäen.   

<< Palaa SHARE-loppuraportin pääsivulle​