Sign In

SHARE - Industry sharing platform for boosting transition towards circular economy

Miten kuluttajat jakavat?

​Perustana yhteisölliset toimintatavat

Jakamistalous perustuu ajatuksena yhteiskunnan perinteisiin yhteisöllisiin toimintatapoihin.Kyläyhteisöön ja yhteisöllisyyteen ennen ja nykyäänkin elimellisesti on liittynyt naapuriapu: muita autetaan tarvittaessa ja muilta myös odotetaan saatavan apua. Ajatus sisältää sen, että jokainen on valmis tarvittaessa jakamaan omastaan erilaisia resursseja: välineitään, työpanostaan, osaamistaan tai työnsä tuloksia. Tämä on myös pohjimmiltaan yhteisöllisyyden perusta.

Yhteisöllisellä jakamisella on Suomessa pitkät perinteet. Tarve jakamiselle on noussut ajoittaisesta resurssipulasta tai jopa resurssitehokkuuden tavoittelusta, mutta sen moottori rakentuu yhteisöllisyyden mekanismeista. Jakamistalous yhdistää nämä lisäten nykyteknologian tuomat mahdollisuudet synnyttää sosiaalisia ja taloudellisia järjestelmiä, jotka mahdollistavat erilaisten omistusten, resurssien ja taitojen jakamisen ja vaihtamisen sellaisilla tavoilla ja sellaisissa mittakaavoissa, jotka eivät aiemmin ole olleet mahdollisia (Lahti & Selosmaa 2013)

Heille jakamistalouden viehätys perustuu siihen, että siinä asioidaan tavallista enemmän vertaisten kanssa ja toiminta perustuu yhteisöllisyyteen. Jakamistalous voidaankin nähdä yhteisöllisen jakamisen perillisenä ja yhdistelmänä yhteisöllisiä arvoja ja toimintatapoja sekä uutta teknologiaa; se on lupaava taloudellinen ja sosiaalinen mekanismi, joka tasapainottaa yksilöllisiä tarpeita yhteisöjen ja planeetan tarpeisiin. (Lahti & Selosmaa 2013)

Houkuttelevuus syntyy luomalla kuluttajille ylivertaista arvoa

Jakamistaloudessa ihmiset vuokraavat tavaroita ostamisen sijaan. Ihmisillä on myös uusia mahdollisuuksia ansaita rahaa tai muita hyödykkeitä tarjoamalla jotain resurssia vuokralle, kuten asuntoa, autoa tai omia palveluitaan.

Vaikka jakamistalous tehostaa resurssien käyttöä samalla tavalla kuin perinteinen yhteisöllinen jakaminen, sen moottorina toimii kuitenkin usein taloudellisen hyödyn tavoittelu tai toisaalta huoli ympäristöstä ja halu säästää uusiutumattomia raaka-aineita ja energiaa. Kuluttajat ovatkin nopeasti alkaneet hyödyntää uusia jakamistalouspalveluita kuten Uberia ja AirBnb:tä. Näissä palveluissa helppous, kustannustehokkuus, hauskuus ja ympäristöystävällisuus yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla. Monissa jakamistalouden ratkaisuissa myös yhteisöllisyys on nostettu uudella tavalla merkittäväksi tekijäksi, mitä voidaan myös hyödyntää käyttäjien sitouttamsiessa. Jakamistalous on synnyttänyt yllättäviä uusia markkinoita ja ennennäkemättömän nopeasti. Kuinka moni meistä olisi keksinyt, että vaikkapa omaa pihaa tai parkkipaikkaa voisi vuokrata?

Jakamistalouteen voidaan katsoa kuuluvaksi myös uudenlainen hajautettu tavarantuotanto, jossa tuotteita valmistavat ihmiset ja yritykset käyttävät yhteisiä työvälineitä, jakavat avoimesti tietoa ja osaamista ja rakentavat yhteistyössä jotakin uutta (Lahti & Selosmaa 2013)

Rajanveto jakamistalouden ja perinteisten palveluiden välillä on vaikeaa, sillä näilläkin alustoilla toimii jo ammattiautoilijoita ja on tarjolla tarkoituksella vuokrattavaksi hankittuja asuntoja. Tämä muokkaa myös markkinoilta sekä koko yhteiskuntaa ja vaatii lainsäätäjienkin reagointia.

Lähteet

  • MacArthur, E. (2013). Towards a circular economy—Economic and business rationale for an accelerated transition. Ellen MacArthur Foundation: Cowes, UK.
  • Arponen, J. et al. (2015) The opportunities of a circular economy for Finland | Sitra. SItra studies 100. Available at: http://www.sitra.fi/node/6589728.
  • Puschmann, T. & Alt, R., 2016. Sharing Economy. Business & Information Systems Engineering, 58(1), pp.93–99.
  • Gesing, B., 2017. Sharing economy logistics: Rethinking logistics with access over ownership. , (May). Available at: http://www.dhl.com/content/dam/downloads/g0/about_us/logistics_insights/DHLTrend_Report_Sharing_Economy.pdf 
  • Hotakainen, S. (2017). Hei me jaetaan! Nettisivut jakamistalouden palveluista. Opinnäytetyö.
  • Lahti, V. M., & Selosmaa, J. (2013). Kaikki jakoon! Kohti uutta yhteisöllistä taloutta. Jyväskylä: Atena.

SHARE-julkaisut

Muuta tieteellistä lukemista

  • Belk, R., 2014. You are what you can access: Sharing and collaborative consumption online. Journal of Business Research, 67, pp.1595–1600.
  • Codagnone, C. & Martens, B., 2016. Scoping the Sharing Economy: Origins, Definitions, Impact and Regulatory Issues. JRC Technical Reports: Institute for Prospective Technological Studies, Digital Economy Working Paper, (1).
  • Cohen, B., 2016. Making Sense of the Many Business Models in the Sharing Economy. Fast Company. Available at: https://www.fastcompany.com/3058203/making-sense-of-the-many-business-models-in-the-sharing-economy [Accessed August 1, 2017].
  • Demary, V., 2015. Competition in the Sharing Economy. IW policy paper, 19. Available at: https://www.econstor.eu/bitstream/10419/112778/1/830325093.pdf [Accessed August 29, 2017].
  • Hamari, J., Sjöklint, M. & Ukkonen, A., 2016. The sharing economy: Why people participate in collaborative consumption. Journal of the Association for Information Science and Technology, 67(9), pp.2047–2059.
  • Liimatainen, K., 2017. Tavaroiden omistaminen tekee ihmisestä yksinäisen, sanoo jakamistalouden asiantuntija – mutta Uber ”saastuttaa keskustelun”. Helsingin Sanomat. Available at: http://www.hs.fi/paivanlehti/31072017/art-2000005308619.html [Accessed August 1, 2017].
  • Van Alstyne, M.W., Parker, G.G. & Choudary, S.P., 2016. Pipelines, Platforms, and the New Rules of Strategy. Harvard Business Review, 94(4), pp.54–62.

<< Palaa SHARE-loppuraportin pääsivulle