Sign In

SHARE - Industry sharing platform for boosting transition towards circular economy

Miten SHAREssa kokeiltiin jakamista?

​Nopeat kokeilut menetelmänä jakamistalouden edistäjänä

Jakamistalouden liiketoimintahyötyjen saavuttaminen vaatii usein radikaalinkin muutoksen yrityksen liiketoimintamallissa. Uusien yritysten välisen jakamistalouden liiketoimintamallien innovoimiseksi, niitä tulee pystyä testaamaan nopeasti, joustavasti ja kustannustehokkaasti. Nopeat kokeilut tai pilotointi voi auttaa yritystä nopeasti kokeilemaan uuden liiketoimintamallin toimivuutta testaamalla sen kriittisimpiä osia. Liiketoimintamallikokeilun metodologia palvelee ennen kaikkea yrityksiä, mutta myös tutkimusorganisaatioita, jotka ovat yhä kiinnostuneempia toteuttamaan kokeiluja yhteistyössä yritysten kanssa.

Ideana on tehdä kokeiluiden sarja, jonka kautta oppimalla päästään kohti uutta skaalattavaa liiketoimintamallia. Kokeilemisessa tärkeintä on uuden oppiminen. Se, että malli ei osoittaudu menestyksekkääksi ei varsinaisesti ole epäonnistuminen. Epäonnistuminen on se, että uutta oppimista ei tapahdu. Nykyään paljon esillä oleva “fail fast” ajatus tarkoittaa juuri tätä mahdollisimman nopeaa puutteiden tunnistamista ja niiden korjaamista ja sitä, että mallia ei ‘hierota’ kirjoituspöytätyönä yhtään sen pidempään kuin mitä hyödyllisen kokeilun järjestäminen edellyttää. Viimekädessä tavoitteena ja etuna tässä kuitenkin on, että malli saadaan nopeasti käytännössä menestyväksi.

 

Liiketoimintamallikokeiluilla voidaan testata eri osia liiketoimintamallista, kuten asiakkaan arvolupausta, ansaintalogiikkaa, ympäristölle tuotettavaa arvoa tai logistiikkaketjua. Jotta voidaan saada luotettavaa tietoa, on erityisen tärkeää suunnitella kokeilu huolellisesti.

SHARE-hankkeessa toteutimme nopean kokeilun, joka on esitelty alla esimerkkinä. Kokeilussa hyödynsimme VTT:n AARRE-hankkeessa tehtyä työkalua, joka jakaa testausprosessin 5 eri vaiheeseen: kokonaisuuden ja käytännön toteutuksen suunnitteluun, käytännön toteuttamiseen, analyysiin ja seuraaviin askeliin. 

 

Suunnittelun ja analysoinnin työkaluna hyödynsimme AARRE Nopeiden Kokeiluiden Tuloskorttia. Kortti ohjaa yrityksiä hypoteesien valinnassa, kokeilusta kerätyn datan suunnittelussa, keräämisprosessissa sekä datan analysoinnissa. Usein tutkittaessa uutta aihealuetta määrällisiä mittareita on hankalaa määritellä tai ne voivat johtaa harhaan. Tästä syystä toimme mukaan laadullisen elementin korostamaan ymmärryksen luonnin tärkeyttä. 

Nopeiden kokeiluiden tuloskortti.

Kokeiluissa suunnittelu ja käytännön järjestelyt ennen varsinaista kokeilua ovat merkittävässä roolissa. Tässä vaiheessa on pohdittava mm. tarvittavat kumppanuudet, resurssit ja roolit sekä suunniteltava viestintä ja aikataulut. Implementointi sisältää varsinaisen kokeilun toteutuksen sekä aineiston keräämisen. Tässä vaiheessa joustavuus ja varautuminen yllättäviin muutoksiin on tärkeää. Neljännessä vaiheessa analysoidaan saatu data ja arvioidaan koko toteutus. Viides vaihe muodostuu päätöksen tekemisestä: tehdäänkö uusia kokeiluita, hylätäänkö idea vai onko idea valmis skaalattavaksi.

SHARE-jakamiskokeilu 3D tulostuksesta

3D-printterin jakamiskokeilu ja kysely toteutettiin 19.3. – 17.4.2018. Kokeilussa tarjottiin 3D-tulostin lainattavaksi VTT:n sisällä kahdelle tutkimustiimille, joissa työskenteli yhteensä 33 henkilöä. Samalla toteutimme kyselyn jakamistalouteen liittyvistä kokemuksista ja näkemyksistä. Kyselyyn pyydettiin vastauksia kaikilta, ja printterin lainaamisen edellytyksenä oli kyselyyn vastaaminen. Saimme kyselyyn 10 vastausta, joista 6 oli aikeissa lainata tulostinta.

Jakamisen edut ja esteet kuluttajille


Vastaajat listasivat useita hyötyjä ja esteitä kuluttajien jakamiselle, jotka esitetty alla olevassa taulukossa. Todettakoon, että alla esitetyt vastaukset eivät tässä tapauksessa suoraan viittaa kokeilun 3D-tulostimen lainaamiseen, vaan laajemmin ihmisten kokemuksiin jakamistaloudesta. Kokeilussa voisi esimerkiksi suhteuttaa ihmisten kokemuksia kyseisestä kokeilusta tällaisiin yleisiin näkemyksiin.

Kuluttajat ​Jakamisen hyödyt (n= 8) ​Jakamisen esteet (n=10)
​Hintaan liittyvät hyödyt/esteet​Edullisuus​Kalleus, alhainen säästö- / tulopotentiaali
​Käytännölliset hyödyt/esteet​Vaivattomuus
Säilytystilan säästö
Huoltovapaus
Ei vanhene - voi hankkia uusimman tarjolla olevan
Voi saada kaiken tarvittavan samassa paketissa vinkkeineen
Voi kokeilla uusia ja saada ideoita
​Haun ja palauttamisen hankaluus
Vie aikaa enemmän (valinta, varaaminen yms.)
Heikot ohjeet
Epävarmuus tuotteen kunnosta tai palvelun laadusta
Vastuukysymykset
Ei ole tullut vastaan
​Elämyksellisyys, mm. uusiin ihmisiin ja tuotteisiin tutustuminen
Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen
​Luottamuksen puute
​Ympäristöedut/esteet​Ekologisuus

Tukitoimintojen järjestäminen ja odotukset alustalta

Kysyimme myös millaisia tukitoimintoja vastaajat toivovat ja millaisia odotuksia alustaan kohdistuu. Vastauksissa näkyi, että selkeä omistaja tarvitaan: eli taho, joka vastaa toiminnan pyörittämisestä ja ylläpidosta. Alustan tulisi siis olla osa tuottavaa liiketoimintaa, jotta ylläpitäjät on motivoitunut ja resursseja ylläpitoon voidaan varata riittävästi.

Alustan käytettävyyteen ja toimintoihin tuli useita toiveita:

  • Läpinäkyvyys: mm. näkyvät hinnat
  • Helppokäyttöisyys
  • Hakutoiminto
  • Yhteiskunnan velvoitteiden varmistaminen
  • Integroidut kuljetuspalvelut
  • Tietoa jaettavasta tuotteesta tai palvelusta
  • Helpot varaustoiminnot
  • Vaihtoehtojen esittely ja vertailumahdollisuus
  • Tuki ja neuvonta myös käyttäjiltä: osa haluaa vain käyttää, osa osallistua enemmän ja saada jotain bonusta/alennusta/lisää aikaa tms.
  • Tukitoiminnot "yhden luukun" takana
  • Tukea sen mukaan, onko kyseessä satunnainen jakaminen vai rajattu jatkuva yhteiskäyttö

Jakaminen teollisuudessa – edut ja esteet

Edellä esitettyjen yksityisen kuluttajan näkemysten lisäksi vastaajat pohtivat myös hyötyjä ja esteitä teollisuuden jakamiselle. Nämä on esitetty alla olevassa taulukossa.

Teollisuus ​Jakamisen hyödyt (n= 8)Jakamisen esteet (n=10)
​Liiketoimintaan liittyvät hyödyt/esteet​Kustannusten ja riskien jako​Markkinatalouden vakiintuneet mekanismit: omistamiseen, vuokraukseen ja alihankintaan on vakiintuneet toimintamallit ja käytännöt - jakamiseen ei ole
Käytännölliset hyödyt/esteet​Tuottavuuden kasvu
Käyttöasteen nosto
Vähemmän omia investointeja
Lisää tietoisuutta, asiantuntija-apu lähellä
Järkevämpi työnjako
​Omistajuus jakamisen ongelmat, maksuliikenteen tarve
Toimintaa ohjaavat säännökset ja sopimukset
IPR-asiat
Riskit, vahingot, vastuut
Kiire
Resurssipuute
Tietämättömyys
Käyttötarpeiden yhteensovittaminen
Alihankinta ja palvelut kilpailijoina
Hankala fyysinen sijainti
​Sosiaaliset hyödyt/esteet​Uudet kohtaamiset ja innovaatiot
Oppiminen toisilta
Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen
​Luottamuksen puute

Mitä kannattaisi jakaa teollisuudessa yritysten kesken?

Vastaajat ehdottivat seuraavia asioita:

  • Uudet merkittäviä investointeja vaativat teknologiat, jotka yritys näkee potentiaalisena, mutta ei varmana hyödyntämiskohteena. Tämä toimisi hyvin tutustumis- ja oppimistarkoituksessa.
  • Kalliit, välttämättömät, mutta vain osittaiseen käyttöön tulevat investoinnit, jotka kuitenkin halutaan pitää ainakin osittain omassa hallinnassa tai joita ei voi tai kannata vuokrata.
  • Tukitoiminnot, joiden jakamisella pystytään saamaan lisää volyymiä ja sitä kautta parempaa osaamista, paremmat välineet ja lisää joustavuutta ja varmuutta resurssien käytössä, ja jotka kuitenkin halutaan pitää ainakin osittain omassa hallinnassa.
  • Lähekkäisten yritysten siirrettäviä resursseja ja yhteisiä tukitoimintoja
  • Helposti jaettavissa olevia resursseja: ohjelmistot(?), ”yleiskäyttöinen” työvoima, yleiskäyttöiset siirrettävät laitteet
  • Resursseja, joilla kysyntähuiput ovat eri yrityksissä eri aikaan
  • Osaamista.

Lisää aiheesta löytyy jakamistalouden pelilaudalla kohdassa: Mitä kannattaa jakaa ja milloin?

Julkaisut

  • Business model experimentations in advancing B2B sharing economy research
    Antikainen, M., Aminoff, A. and Heikkilä, J. (2018) ‘Business model experimentations in advancing B2B sharing economy research’, in Tynnhammar, I. B. S. C. K. R. E. H. O. K. M. T. M. (ed.) The ISPIM Innovation Conference – Innovation, The Name of The Game, Stockholm, Sweden on 17-20 June 2018. Lappeenranta University of Technology Press.

Muu materiaali

  • Antikainen, M., Aminoff, A., Paloheimo, H. and Kettunen, O. (2017). Designing circular business model experimentation - Case study. The ISPIM Innovation Forum, Toronto, Canada on 19-22 March 2017, www.ispim.org.

<< Palaa SHARE-loppuraportin pääsivulle